Kanta-Häme

Nuoret investoivat tulevaan

Kanta-Hämeessä nuoret muuttavat kansallista tasoa noudattaen vanhempiensa luota keskimäärin 18,8 vuoden ikäisinä.

Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Sami Myllyniemen mukaan tytöt jättävät lapsuudenkotinsa keskimäärin 18-vuotiaina ja pojat vuotta myöhemmin.

– Naiset muuttavat kotoa miehiä aiemmin, sillä miehet muuttavat omilleen usein vasta armeijan jälkeen, Myllyniemi sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan kotona asuvien 20–24-vuotiaiden osuus on pienentynyt kuluneen 20 vuoden aikana.

Vuonna 1995 vielä 42 prosenttia 20–24-vuotiaista viihtyi vanhempiensa nurkissa, mutta vuoden 2014 lopussa osuus oli enää 25 prosenttia.

Hämeenlinnassa lapsuudenkodissaan asui viime vuonna 23,4 prosenttia 20–24-vuotiaista nuorista, koko Kanta-Hämeessä 28,4 prosenttia.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuoret kuitenkin muuttavat edelleen omilleen varhain.

Vanhempiensa kanssa samassa taloudessa viihtyvät pisimpään etelä- ja itäeurooppalaiset nuoret. Lapsuudenkodista pois muuttamisen aikajänne on pitkittynyt Euroopan maissa yleisestä huonosta taloustilanteesta johtuen.

– Esimerkiksi Välimeren maissa aikamiespojat ja -tytöt ovat asuvat tyypillisesti lapsuudenkodissaan kolmikymppisiksi. Samassa taloudessa voi asua väkeä jopa kolmessa sukupolvessa, Myllyniemi kertoo.

Suomalaiseen kasvatuskulttuuriin puolestaan kuuluu ajatus omilleen muutosta itsenäisyyden merkkinä.

Muuttoon vaikuttavat itsenäisyyden lisäksi vapaus ja lapsuudenkodin ilmapiiri nuoren näkökulmasta. Myllyniemi muistuttaa, ettei vapaus tarkoita kuitenkaan taloudellista vapautta.

– Muutto on kohta nuoren elämässä, jolloin talousriski on suurin. Henkinen vapaus kuitenkin koetaan arvokkaammaksi, ikään kuin investoinniksi tulevaisuuteen.

Itsenäiseen elämiseen siirtymiseen liittyy riskejä.

Varsinkin, jos nuorelta puuttuvat taloustaidot tai hän jää uudessa, taloudellisesti heikentyneessä elämäntilanteessaan ilman tukiverkostoja.

Maaseudun nuoret asuvat muita yleisemmin vanhempiensa kanssa, selviää Tilastokeskuksen perhetilastosta. Tämä johtuu osittain siitä, ettei itsenäiseen asumiseen ole yhtä paljon mahdollisuuksia kuin kaupungeissa asuvilla.

Maaseudulla vuokra-asuntojen tarjonta on vähäisempää kuin kaupungeissa. Eniten 20–24-vuotiaita lapsuudenkodissaan asuvia on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja vähiten Pirkanmaalla.

Ympäristöministeriön teettämän tutkimuksen mukaan vilkkaimmin muuttava ikäryhmä ovat 18–29-vuotiaat.

Suuri osa nuorten muutoista suuntautuu suurille kaupunkialueille, jotka tarjoavat opiskelu- ja työmahdollisuuksia. HÄSA