Kanta-Häme

Nuoret on saatava pois mustasta aukosta

Nuorten syrjäytyminen työstä ja koulutuksesta on työministeri Lauri Ihalaisesta (sdp) pahinta, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa voi tapahtua.

Nyt 40 000 alle 25-vuotiasta nuorta on työttömyyskortistossa.

– Lisäksi on 40 000 nuorta aikuista, jotka eivät ole työssä, kortistossa tai koulutuksessa. He ovat valuneet jonnekin mustaan aukkoon.

Valtio on korvamerkinnyt nuorisotyöttömyyden estoon 60 miljoonaa euroa vuosittain. Nuorisotakuun myötä jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjotaan koulutusta, työpajaa, kuntoutusta tai työtä.

– Haavoittuvia ryhmiä ovat pelkästään peruskoulun varassa olevat nuoret, maahanmuuttajanuoret sekä rikkinäisten perheiden nuoret, jos perheessä ei ole voimia tukea nuorta.

Kantaväestöön verrattuna maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen. Opiskelijoina he ovat erittäin motivoituneita ja käyvät koulun loppuun. Ongelma on, että he joutuvat odottamaan koulutukseen pääsyä kuukausia.

Ensin on kasvatettava itsetuntoa

Suomessa on 110 000 nuorta ilman toisen asteen tutkintoa.

– Tämä on ällistyttävän iso määrä. Pelkän peruskoulun varassa on tänä päivänä korkea kynnys päästä töihin.

Nyt peruskoulun ja jatkokoulutuksen välissä on kymmpiluokkia, etsivää nuorisotyö ja työpajatoimintaa.

Ihalainen tietää monen olevan peruskoulun jälkeen sellaisessa vaiheessa, että mihin tässä nyt suunnistaa. Hänestä on tärkeää, että tuetaan ja tartutaan nuoriin. Monella itsetunnon kasvattaminen ja elämän perustaitojen opettelu on ensimmäinen askel eteenpäin.

Toisen asteen koulutus joustavaksi

Nuorisotakuun rinnalle tulee erityisohjelma toisen asteen koulutukseen. Tähän varataan yli 50 miljoonaa euroa vuosittain. Tavoitteena on kouluttaa 36 000 nuorta tämän vaalikauden aikana.

– Tarvitsemme joustavampia tapoja oppia. Monille käsillä tekeminen on tärkeää.

Myös oppisopimuskoulutusta lisätään. Työnantajan kuukausikorvausta nostetaan 800 euroon ja ensimmäisiltä kuukausilta työllistäjä saisi korotettua tukea.

Nuorten palkka-aleen Ihalainen kommentoi, etteivät oppisopimusopiskelijat saa nytkään ammattimiehen palkkaa, vaan 70–80 prosenttia alimman palkkaluokan palkasta.

– Nuorten palkka-alea kokeiltiin 1990-luvun kriisin aikana, mutta sen vaikuttavuus oli heikko.

Ihalainen esittelee uuden houkuttimen työnantajille: jos yritys tarjoaa nuorelle tämän ensimmäisen työpaikan, yritys saa kuukaudessa 650 euron tuen.

– Nuorissa ikäluokissa on luvattoman huonot työllistämisasteet. Tässä tarvitaan yhteiskunnan talkoita.

Työkulttuuri ei ole rapautunut

Ihalainen uskoo nuorten arvostavan työtä.

– Nuoret vain ajattelevat toisin kuin raataja-sukupolvi, suuret ikäluokat, joihin itsekin kuulun. Nykyään sitoudutaan työhön, muttei samalla tavalla työnantajaan.

Entä nuoret, jotka opiskelujen välissä viettävät välivuotta Intiassa reppureissaten?

– En lähde tuomitsemaan tällaista. Haaste on, että nuorten ja naisten työmarkkinat ovat pätkiytyneitä muutenkin. Ajatellaanko työtä vain välineenä hankkia rahaa varsinaista elämää varten? Minusta se on myös yhteisöllisyyttä, pätemistä ja kokemista. (HäSa)