Kanta-Häme Forssa

Nuori ilmastoaktivisti Atte Ahokas ei hyssyttele: Tarvitaan nopeita toimia, jos ihmiskunta haluaa säilyä

Ilmastoaktivisti Atte Ahokas ei vaivu epätoivoon mutta ei halua myöskään hyssytellä: Jos ihmiskunta haluaa säilyä, tarvitaan nopeita toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Poliittisessa mittakaavassa vuosi 2050 on äärettömän kaukana, mutta jos vain odotamme, ilmasto ehtii muuttua dramaattisesti siihen mennessä, Atte Ahokas sanoo. Kuva: Lassi Puhtimäki
Poliittisessa mittakaavassa vuosi 2050 on äärettömän kaukana, mutta jos vain odotamme, ilmasto ehtii muuttua dramaattisesti siihen mennessä, Atte Ahokas sanoo. Kuva: Lassi Puhtimäki

Antti Rinteen hallitus antoi maanantaina ensimmäisen budjettiesityksensä. Ilmastomyönteisen hallituksen ensimmäisestä budjetista ei löydy juurikaan ilmastotekoja. Jokioislainen ilmastoaktivisti Atte Ahokas ei odottanut budjettiesitykseltä suuria onhan hallitus vasta aloittamassa työtään.

– Hieman enemmän silti toivoin jo nyt, Ahokas sanoo ja mainitsee odottamistaan päätöksistä turpeen energiatukien leikkauksen ja hiilinieluja lisäävän metsäpolitiikan.

– Olen harmissani myös siitä, ettei Suomi EU-puheenjohtajamaana ole pitänyt ilmastonmuutosta esillä niin paljon kuin mahdollista. Ilmastojohtajuuden ottaminen ei olisi ollut edes resurssikysymys, Ahokas muistuttaa.

Merkittäviä ilmasto- ja ympäristöpäätöksiä on luvassa lähivuosina, mikäli hallitus noudattaa hallitusohjelmaansa. Ohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen kannalta ratkaisevia päätöksiä on luvassa ensi syksynä. Tuolloin odotetaan energiaverotuksen kokonaisuudistuksen valmistumista.

Ahokas sanoo jopa yllättyneensä hallitusohjelman kunnianhimosta.

– Mutta riittävätkö keinot? Hallituksessa tuntuu olevan kaksi leiriä. Osa vaatii radikaaleja ilmastotoimia. Toinen leiri on sitoutunut hallitusohjelmaan, mutta ei ole valmis tekoihin, jotka olisivat tarpeeksi rajuja.

Hallituksen erimielisyys tulee Ahokkaan mukaan erityisen selvästi esiin turvetukikiistassa.

– Aika monella maalla on kipupisteensä. Meillä ne ovat turve- ja metsäteollisuus, Tanskalla sikatuotanto, Ahokas toteaa.

– Ymmärrän, että politiikka on kompromissien tekemistä. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ylittää kuitenkin kaikki puoluerajat. Ei ole varaa laskea, paljonko puolue menettää tietyllä päätöksellä kannatustaan. Jos nyt ei toimita, ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat dramaattisia koko ihmiskunnan kannalta.

Toimia olisi pitänyt jo paljon aikaisemmin.

– 20 vuotta on tiedetty, mitä pitäisi tehdä. Jos olisi toimittu ajoissa, tavoitteet olisi voitu saavuttaa kevyemmillä keinoilla kuten verosuunnittelulla. Nyt kun muutos pitää saada kymmenessä vuodessa, tarvitaan paljon kovempia toimia.

Ahokkaan mukaan myöskään teknologiauskovaisuuteen ei saa tuudittautua.

– Teknologia voi olla palanen laajempaa ratkaisua, ei ratkaisu itsessään. Riittävän kehittynyttä teknologiaa ei saada riittävän nopeasti laajaan käyttöön.

Jotta hiililneutraalius olisi mahdollista, suuria muutospäätöksiä tarvitaan erityisesti liikenne- ja energiasektorilla.

– Fossiilisten polttoaineiden käyttö pitää saada loppumaan. Hyvä alku on kivihiilen käyttökielto. Vastaavia päätöksiä tarvitaan lisää.

Ydinvoiman jatkoluville Ahokas sanoo ehdottomasti kyllä, koska vaihtoehtona olisi ydinvoiman korvaaminen fossiilisilla polttoaineilla.

– Myös maataloudella on merkittävä rooli. Ympäristöliikkeet eivät halua ajaa maataloutta alas, vaan muuttaa maatalouden suuntaa. Jos lihantuotantoa vähennetään ja viljelymenetelmiä kehitetään, Suomi voi olla edelläkävijä hiilineutraalissa maataloudessa.

Muutosta tarvittaisiin myös kapitalistiseen talousajatteluun.

– Taloudellinen turvallisuus on tärkeää, mutta turhasta kulutuksesta pitää päästä eroon. Talouden jatkuvan kasvun tavoittelusta tulee luopua ja hyvinvoinnin tulee olla yhä enemmän immateriaalisia arvoja: kokemuksia ja yhteisöllisyyttä, Ahokas tiivistää.

Ahokas ei usko, että hallitus pystyy tekemään riittävän kovia päätöksiä ilman ulkopuolista painostusta. Tästä kertovat jo puolueiden vaaliohjelmat.

– Vihreiden ja vasemmistoliiton vaaliohjelmilla olisi saatettu pysyä 1,5 asteen lämpenemisen rajoissa, muut puolueet menivät reilusti yli, Ahokas sanoo ja kutsuu apuun kansalaisyhteiskuntaa.

– Tarvitaan painetta, joukkovoimaa. Suomen ilmastoväki on jo nyt suuri, mutta vasta kasvamassa.

Ahokasta suorastaan huvittaa, että ilmastonmuutoksen vastaisia toimia vastustaa konservatiivisiipi, joka näkee itsensä nykytilan säilyttäjänä.

– Todellisuudessa me luontoihmiset olemme säilyttäjiä. Me haluamme, etteivät asiat muutu niin paljon.

– Jakolinjoja on turha tehdä, koska ilmastonmuutos koskee koko ihmiskunnan tulevaisuutta.

Jos Rinteen hallitus istuu täydet neljä vuotta, se päättää työnsä vuonna 2023. Tuolloin on enää 12 vuotta vuoteen 2035, jolloin Suomen pitäisi olla hiilineutraali. Väliin mahtuu hallitus jos toinenkin.

– Onhan se pelottavaa, jos tulevat hallitukset päättävätkin, ettei sovittuja toimenpiteitä tehdä. Olisi tärkeää kirjata päästövähennykset ja ilmastotoimet lakiin, jotta ne eivät jää lupausten tasolle.

Atte Ahokas sanoo, ettei halua hyssytellä eikä antaa liian positiivista kuvaa ilmastonmuutoksen nykytilasta. Silti hän uskoo, ettei taistelua ilmastonmuutosta vastaan ole menetetty.

– Meillä on vielä keinoja, joilla voidaan estää ilmastonmuutoksen karkaaminen, Ahokas uskoo. HÄSA