Kanta-Häme

Nuorten ääni ei kuulu kunnolla Hattulassa

Hattulan nuoret tarvitsevat lisää vaikutusmahdollisuuksia, tai ainakin tietoa niiden käyttämisestä. Tätä mieltä oltiin Hattulan nuorisovaltuuston Parolan lukion kanssa järjestämään kuntavaalipaneelissa torstaina.

Kaikki seitsemän eri puolueen panelistit olivat sitä mieltä, että nuorten äänten kuuleminen ei ole onnistunut Hattulassa. Samaa mieltä oli suurin osa noin 60-päisestä lukiolaisyleisöstä. Sen joukosta kommentoitiin, etteivät nuoret ole edes tietoisia vaikutusmahdollisuuksistaan.

Nina Aitola (kd.) oli harmissaan siitä, että nuorten osallistuminen lautakuntiin on olematonta. Joni Laineen (ps.) mukaan kaikki lautakunnat eivät edes lähetä kutsua nuorisovaltuustolle kokouksiinsa.

Keskustan ehdokas Lauri Hämäläinen kaipaa nuorille myös muita keinoja vaikuttaa kuin nuorisovaltuusto. Hänen mielestään Hattulassa pitäisi myös tajuta, ettei nuorten vaikuttaminen ole keltään pois.

Muiden ehdokkaiden tapaan kokoomuksen Hannu Kaskela painotti sitä, että nuoria pitää kuulla kunnan suunnittelutyön jokaisessa vaiheessa. Myös nuorten ja päättäjien yhteisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen nousi esille.

Kimmo Kaution (vas.) mielestä nuorille on vaikutuskanavia, mutta niitä pitää haluta ja osata käyttää. Hän kehotti nuoria ottamaan yhteyttä suoraan valtuutettuihin ja muistuttaa, että myös alle 18-vuotiailla on oikeus tehdä kuntalaisaloite.

Viime kuntavaaleissa alle 25-vuotiaista nuorista harvempi kuin joka kolmas käytti äänioikeuttaan, kertoo tilastoraportti Kuntavaalitrendit. 25–34-vuotiaiden äänestysprosentti oli noin 40 prosenttia, kun äänestysaktiivisuus oli kaikkiaan 58,3 prosenttia.

Valtuustoissa ja ehdokaskunnassa nuoret ovat edelleen selvästi aliedustettuja. 65 vuotta täyttäneiden ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista on nelinkertaistunut vuoden 1996 kuntavaaleista. Nyt eläkeiän ylittäneitä on ehdokkaista 16 prosenttia.

Nuoria on yritetty kannustaa vaikuttamaan. Nyt kuntavaaleissa toteutetaan ensimmäistä kertaa Nuorisovaalit, joissa alle 18-vuotiaat äänestävät samoja ehdokkaita kuin varsinaisissa vaaleissa. Tarkoitus on tarjota nuorille kokemus äänestämisestä ja vaikuttamisesta.

Kaikkien vaalipanelistien, paitsi perussuomalaisten Laineen, mielestä 16-vuotiaiden pitäisi saada äänestää kuntavaaleissa. Esimerkiksi Ville Viitanen (sd.) uskoi, että ilman nuorten päätösvaltaa valtuuston keski-ikä pysyy korkeana.

Vihreiden ehdokkaan Mirka Saarisen mielestä äänestäminen voisi olla vaikutuskanava myös niille, jotka eivät ole nuorisovaltuustossa.

Myös koulujen demokratiakasvatuksen vahvistamista on kaivattu pitkään. Perusopetuksen uudessa opetussuunnitelmassa yhteiskuntaopin opetus alkaa jo alakoulussa.

Lauri Hämäläisen mielestä nuorten haluttomuus osallistua politiikkaan johtuu osin siitä, ettei kunnan asioita ole opetettu yhteiskuntaopin tunnilla.

Vaalipaneelissa ehdokkailla oli minuutin puheenvuoroja, jotka katkaistiin kellonsoitolla. Panelistit ehtivät puhua esimerkiksi nuorisotyöstä, liikuntapaikoista, syrjäytymisestä sekä koulujen kasvisruokapäivästä.

Yleisön joukosta esitettiin huoli esimerkiksi siitä, että kunnan panostus Juteinikeskuksen kouluun on pois muilta kouluilta ja luo epätasa-arvoa nuorten keskuudessa. HÄSA

Päivän lehti

25.5.2020