Kanta-Häme

Nuorten hampaidenhoito kehitysmaiden tasolla

 

Jopa useampi kuin joka kymmenes suomalainen yläkouluikäinen poika ei pese hampaitaan edes päivittäin.

Suositellusti eli kaksi kertaa päivässä hampaitaan harjaa kaikista yläkouluikäisistä nuorista vain hieman yli puolet.

Tiedot selviävät Leaf Suomen teettämästä tuoreesta kyselystä.

– Tilanne on todella huolestuttava. Näitä tutkimuksia on tehty jo useampana vuotena, ja suomalaisten nuorten hampaidenhoito näyttää aina yhtä huonolta, sanoo tiedotteessa hammaslääkäri Helinä Keskinen Suomen Hammaslääkäriliitosta.

Myös kansainvälisessä vertailussa suomalaisten nuorten hampaidenhoito on huonolla tolalla. Esimerkiksi WHO:n tutkimuksen mukaan suomalaisten lasten hampaidenharjausinnokkuus on kehitysmaiden tasolla.

Pojat kaipaavat roolimalleja

Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n varapuheenjohtajalla Heikki Toiviolla on vankka näkemys, miksi erityisesti pojat laistavat hampaidenpesusta.

– Isä on pojille tosi tärkeä roolimalli. Jos isä harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä ja käyttää hammaslankaa, pojat ottavat hänestä mallia. Tytöt osaavat jotenkin luontaisesti ajatella paremmin omaa hygieniaansa kuin pojat, jotka ovat kehityksestä tyttöjä jäljessä.

Seurustelun myötä pojatkin alkavat kiinnittää enemmän huomiota suunsa hygieniaan, Toivio uskoo.

– Nuoret ovat hetkessä eläjiä, eli niin kauan kuin vaivoja ei tule, nuori ei osaa ajatella asiaa.

Toivio sälyttää syytä myös mainostajille – megakarkkipussit ovat halvempia kuin terveelliset välipalat ja halvimmat energiajuomat edukkaampia kuin moni muu juoma.

Valistus saatava opetussuunnitelmiin

Suun terveydenhuollosta annetaan Heikki Toivion mukaan vaihtelevasti opetusta kouluissa.

– Opetussuunnitelmissa ei terveystiedon kohdalla ole mainittu erikseen suun terveyttä. Se antaa oppikirjantekijälle vapauden sisällyttää kirjaan hygieniasta sen, mitä hän haluaa. Käytettävästä kirjasta riippuen joissain kouluissa käsitellään terveystiedon tunneilla suun terveyttä kattavasti. Opettaja kuitenkin lopulta päättää, mitä terveystiedossa koulussa opetetaan.

Toivio sanoo, että nyt olisi hyvä rako sisällyttää suun terveydenhoito suunnitteilla oleviin uusiin opetussuunnitelmiin, jotka tulevat voimaan vuonna 2016.

Yläkouluille opetuksen avuksi on pari vuotta sitten tehty suunhoito-opas, ja tänä vuonna sellainen on valmistunut myös alakouluille.

Vanhempien otettava vastuuta

Ylihammaslääkäri Teija Raivisto Hämeenlinnan kaupungin Terveyspalvelut-liikelaitoksesta perää suuhygieniassa kotien vastuuta.

– Huoltajat ovat vastuussa siitä, miten lapset oppivat harjaamaan hampaansa. Terveellisten elintapojen juurruttaminen pitäisi aloittaa jo varhaislapsuudessa. Vanhemmat toimivat esimerkkeinä. On opittu tapa, jos hampaita ei harjata.

Mitään poppakonstia asiantilan parantamiseksi Raivistolla ei ole.

– Koululaisten tarvitsee ruveta harjaamaan hampaitaan aamuin, illoin. Se on siinä.

– Tärkeää ovat myös säännölliset ruoka-ajat napostelun sijaan, vesi janojuomana hampaan kiillettä kuluttavien limpsojen sijaan sekä ksylitolin käyttö, Raivisto painottaa.

Hämeenlinnassa kutsutaan asetuksenmukaisesti hammastarkastuksiin ekaluokkalaiset, viidesluokkalaiset ja kahdeksasluokkalaiset. Kolmasluokkalaiset kutsutaan huoltajineen hampaiden harjausopetukseen.

– Sen lisäksi on yksilölliset hoitovälit, eli ne, joilla on paljon reikiä, käyvät tarkastuksissa tiheämmin kuin muut, Teija Raivisto kertoo. (HäSa)

Päivän lehti

1.4.2020