Kanta-Häme Hämeenlinna

“Nuorten moniteholasien” myynti kasvaa hurjaa vauhtia – Onko kyse oikeasta ongelmasta vai myyntikikasta?

Viimeisen kolmen vuoden aikana on alettu nähdä merkittävää tilastollista siirtymää yksiteholinsseistä erikoislinsseihin
Goodmanin Synsam -silmälasikaupassa asioivat nuoret osaavat kysyä monitehollinsseistä ja ovat tietoisia linssin mukana tulevasta sinisen valon suodattimesta. Kuvassa Petra Viitakangas valitsee kehyksiä asiakkaalle. Kuva: Sara Aaltio
Goodmanin Synsam -silmälasikaupassa asioivat nuoret osaavat kysyä monitehollinsseistä ja ovat tietoisia linssin mukana tulevasta sinisen valon suodattimesta. Kuvassa Petra Viitakangas valitsee kehyksiä asiakkaalle. Kuva: Sara Aaltio

“Nuorten moniteholinssejä” myydään entistä enemmän. Linssejä myydään sillä perusteella, että ne helpottavat lähityöskentelyä ja sitä kautta silmän lihasten kuormaa.

STT:n haastattelemat silmälääkärit suhtautuvat linssien tuomaan hyötyyn varauksella.

 

Nuorten monitehoilla on monta nimeä: uudensukupolven yksiteholinssit, digilinssit, erikoislinssit. Kaikissa on kyse samasta asiasta: likinäköä korjaavasta linssistä, jossa on kevennetty alaosa lähilukuun.

Linssejä markkinoidaan 13–40-vuotiaille. Näin linssi eroaa perinteisistä moniteholinsseistä, joiden tarkoitus on korjata ikääntynyttä silmää.

– Viimeisen kolmen vuoden aikana on alettu nähdä merkittävää tilastollista siirtymää yksiteholinsseistä erikoislinsseihin, sanoo näkemisen ja silmäterveyden toimiala Näe ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

Näe ry valvoo alan yritysten etua. Järjestön vuosineljänneskatsauksesta selviää, että erikoislinssejä myytiin Suomessa tämän vuoden alussa yli kaksinkertainen määrä verrattuna vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon.

Myös linssivalmistajat Essilor ja Hoya Lens Finland kertovat, että tuotantomäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Molemmat arvioivat nuorten monitehojen markkinaosuuden noin 12–13 prosenttiin yksiteholinsseistä.

 

Helsingin yliopiston professori ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) ylilääkäri Tero Kivelä arvioi, että nuorten monitehojen suosion takana piilee kaksi lähityöskentelyyn liittyvää syytä.

Lähityöskentely rasittaa jokaisen ihmisen silmän lihaksia, mutta joillakuilla lihakset voivat mennä pitkään kestäneen lähityöskentelyn takia jopa kramppiin. Krampannut silmä ei enää tarkenna kauas lähityöskentelyn jälkeen. Kramppi voi kestää päivistä vuosiin.

Kramppia tulisi hoitaa lepuuttamalla silmää ja pitämällä taukoa lähityöskentelystä. Jos rentouttamisesta ei ole apua, voidaan Kivelän mukaan nuorille aikuisille harkita monitehoja. Samoin monitehoja voidaan harkita joissakin karsastustapauksissa.

 

Nuorten monitehoja määrätään kuitenkin muistakin syistä.

Kivelä kertoo, että lääketieteen valtavirtojen reunalla on teorioita, joiden mukaan lasien vahvuutta keventämällä voitaisiin hidastaa tai jopa estää likitaitteisuuden ilmaantuminen.

Kivelän mukaan likitaitteisuuden estämisestä tai hidastamisesta lasien avulla ei ole lääketieteellistä näyttöä. Hän sanoo, että kyse on yli sata vuotta vanhat uskomuksista ja teorioista, joiden suosio vaihtelee ajasta riippuen.

– Nyt uskomukset ovat olleet nousussa, koska esillä on ollut paljon kirjoituksia päätetyön ja kännyköiden vaikutuksesta silmiin.

Mutta kuinka suuri osa nuorten moniteholasit jo ostaneista on ostanut lasit krampin takia ja kuinka moni uskomuksen takia? Sitä Kivelä ei osaa arvioida.

– Näiden seikkojen lisäksi on tietysti myös huomioitava taloudelliset intressit myydä silmälaseja mukavuusargumentein, Kivelä sanoo.

 

Suomen silmälääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Juha Välimäki toppuuttelee nuorten moniteho-villitystä. Hänen mielestään terveet nuoren silmät eivät tarvitse moniteholinssejä.

– Silmälääkärit määräävät monitehoja nuorille yleensä vain, jos heillä on karsastusta tai silmä on kaihileikattu. Silloin lasien tarve on selvä.

Välimäki työskentelee silmäkirurgina Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Hänen mukaansa lasien hyöty vaikuttaa lääketieteelliseltä kannalta katsottuna pieneltä.

– Kyllähän tämä trendi lipuu vahvasti siihen suuntaan, että halutaan saada myytyä enemmän tavaraa. Mutta toki jokainen saa käyttää rahansa miten tahtoo.