Kanta-Häme

Nuorten rahapelaaminen laskenut

Nuoret ja alaikäiset pelaavat rahapelejä entistä vähemmän.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n laatiman Kouluterveyskyselyn tuloksissa lasku näkyy voimakkaana. Osuudet ovat pudonneet niin valtakunnallisesti kuin Kanta-Hämeessä.

Maakunnassa vielä vuosikymmenen alussa rahapelejä pelasi viikoittain ammattikoulun 1. ja 2. vuosikurssin oppilaista joka neljäs. Vuonna 2013 määrä oli pudonnut 13 prosenttiin ikäluokasta.

THL:n erikoistutkija, dosentti Susanna Raisamo toteaa, että myös muut, toisistaan erillään olevat tutkimukset ovat antaneet samansuuntaista tietoa. Vastaavan tuloksen on Raisamon mukaan antanut myös Nuorten terveystapatutkimus.

– Kun eri tutkimukset antavat samanlaisen suunnan, nämä tulokset ovat uskottavia, hän sanoo.

Rahapelaamisen tapojen muutokseen on Raisamon mukaan vaikuttanut eniten lainsäädännön uudistus. Arpajaislakia päivitettiin vuonna 2010, jolloin rahapelien pelaaminen muuttui kielletyksi alle 18-vuotiailta. Kesästä 2011 laki muuttui koskemaan raha-automaatteja.

– Laki vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliseen kontrolliin eli siihen, miten aikuiset reagoivat, kun lapset menevät pelaamaan rahapelejä. Laki on aika selkeä yhteiskunnan normi, joka viestittää, että rahapelaaminen ei kuulu alle 18-vuotiaan elämään, Raisamo kertoo.

Nuorten osuuksien laskuun on vaikuttanut myös rahapelaamisen muuttuminen. Perinteisten kolikkopelien rinnalla on yleistynyt netissä pelattavat rahapelit, jotka puolestaan useimmiten vaativat tunnistautumisen, pelitilin tai luottokortin, joita taas ei alle 18-vuotiaille myönnetä.

– Rahapeliyhteisöt ovat kyllä toteuttaneet vastuullisuutta alaikäisten osalta hyvin, joten en usko, että nuoret pelaajat olisivat siirtyneet nettiin, sanoo Raisamo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että arpajaislain vaikutusten arviointi vaatisi lisätutkimuksia nuorten aikuisten keskuuteen.

Kouluterveyskyselyä on myös kerätty tänä vuonna, mutta lopulliset korjatut tulokset julkaistaan ensi vuoden alussa.

Päihdetyölaki uudistui joulukuun alussa niin, että ehkäisevän päihdetyön piiriin kuuluvat myös rahapelaamisen ongelmat. A-klinikkasäätiö on tällä viikolla pitänyt kampanjaa, jolla halutaan lisätä tietoutta rahapelilainsäädännöstä.

Koordinaattori Katri Lartama kertoo käyneensä projektin vuoksi useassa kymmenessä Hämeenlinnan seudun myymälässä, jossa on rahapeliautomaatteja. Hän arvioi, että kauppiaiden ja kauppatyöntekijöiden valvonta on vaikuttanut pienentyneisiin pelaajamääriin. Hän kuitenkin toteaa, että nuoria yhä kiinnostaa pelaaminen.

– Jossain pitää rahapelejä panna kokonaan pois päältä, Lartama sanoo.

Raha-automaattiyhdistyksen yhteiskuntavastuupäällikkö Hannu Rinkinen arvioi, että valvonta on muuttanut tilannetta, mutta myös kulutuskäyttäytyminen.

– Digiviihdepelaaminen on noussut rahapelaamisen rinnalle, hän sanoo.

Hämeenlinnalaisnuoret Ali Karimy, Veeti Viitala ja Milána Rastas pelaavat vähän, jos ollenkaan. Viitala kertoo laittavansa parikymmentä senttiä rahapeliin, jos taskuun on kauppareissun jäljiltä jäänyt rahaa.

– Pelikertoja tulee ehkä kerran–pari kuussa, Viitala sanoo.

– Ei oikeastaan kiinnosta rahan pelaaminen ollenkaan, toteaa Rastas. HäSa