Kanta-Häme

Nykyajan pehmeä ruoka lisää oikomishoitoja

Kaksitoistavuotiaan Elina Malon pitkä urakka alkaa olla loppusuoralla. Hän pääsee heinäkuussa eroon öisin pidettävästä purennanohjauskojeesta, jota hän on sinnikkäästi käyttänyt jo parin vuoden ajan.

– Aluksi se tuntui hassulta. Se myös irtoili öisin ja saattoi löytyä mistä sattuu, kemiläistyttö kertoo.

Nykyään vekotin pysyy jo suussa, mutta pientä vaivaa siitä on yhä.

– Aamuisin voi sattua ikeniin, jolloin on hankala syödä.

Aktivaattoriksi kutsutun kojeen tunnollisen käytön avulla Elina välttyy kiinteiltä hammasraudoilta. Hänen mielestään ne olisivat olleet vielä epämieluisampi vaihtoehto.

ELINAN KOULULUOKALLA ainakin yksi toinen oppilas käy parhaillaan läpi oikomishoitoa. Tämä vastaa melko hyvin tilastotietoja, joiden mukaan melkoinen osa suomalaisista saa jossain vaiheessa elämäänsä hoitoa purentavikoihin.

– Tilanne vaihtelee aika paljon paikkakunnittain, mutta oikomishoidot käy läpi varmaan 35–40 prosenttia ikäluokasta, arvioi professori Pertti Pirttiniemi Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta.

Esimerkiksi Helsingin 6–17-vuotiaista lapsista ja nuorista enemmän kuin joka kahdeksas on tälläkin hetkellä oikomishoidossa.

OIKOMISHOITOJEN tarve on kasvanut näin suureksi, koska nyky­ihmisten leukaperät eivät saa enää riittävästi vastusta ja harjoitusta ruuasta.

– Aikaisemmin ruokavalio oli paljon kovempaa. Esimerkiksi leipä oli kovaa. Jauhot jauhettiin käsikivillä ja niiden seassa oli jopa hiekkaa, Pirttiniemi selittää.

– Jos ajatellaan suomalaisten geeniperimää, niin sellaiseen meidän elimistömme on tottunut, hän jatkaa.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kehittyvissä maissa oikomishoitoja ei tarvitse tehdä niin paljon kuin teollisuusmaissa, koska köyhissä oloissa ravinto on edelleen kovempaa ja karkeampaa.

HELPOSTI SYÖTÄVÄKSI prosessoitu nykyruoka voi selittää esimerkiksi viisaudenhampaisiin liittyviä vaivoja, kertoo projektikoordinaattori, suuhygienisti Marja-Leena Partanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tarpeettomiksi käyneet viisaudenhampaat eivät enää tahdo mahtua pienentyneeseen ja ahtaaseen leukaluuhun.

Purentavirheiden ehkäisyn lisäksi kunnon pureskelu aktivoi sylkirauhasia.

– Syljen entsyymien ansiosta ruuansulatus alkaa jo suussa. Siksi on tärkeää, että ruokavalioon kuuluu pureskelua vaativaa ravintoa, Partanen muistuttaa.

Partasen mielestä lapset tulisi opettaa rauhalliseen ruokailuun, johon kuuluu ruuan perusteellinen pureskelu ja keskustelu.

– Ruokatauot voivat olla lyhyitä, jolloin ruoka niellään osittain pureskeltuna. Voidaan kysyä, miten ruuansulatuselimistö jaksaa kiireisessä arjessa, Partanen pohtii.

PUREMISEEN ja hampaisiin kohdistuvat oikomishoidot tehdään yleensä lapsille ja nuorille, joilla hampaat ja leuat ovat vielä kehittymässä. Aikuisena vikojen korjaaminen on vaikeampaa.

Suomessa yleisin purentavirhe on liian syvä purenta. Siinä alahampaat voivat osua kitalakeen. Professori Pirttiniemen mukaan hoitamattomana vaiva yleensä pahenee iän myötä.

Ristipurennassa osa ylähampaista jää alahampaiden sisäpuolelle. Avopurennassa vain takahampaat osuvat toisiinsa. Molemmat voivat aiheuttaa leukanivelvaivoja ja avopurenta voi lisäksi vaikeuttaa haukkaamista.

Päivän lehti

30.11.2020

Fingerpori

comic