Kanta-Häme

Nykyinen työelämä ei sovi aivoille

Hämeenlinna

2010-luku on todellinen säheltämisen vuosikymmen. Kuvittelemme olevamme tehokkaampia kuin koskaan, mutta todellisuudessa kulutamme virheiden korjaamiseen aikaa enemmän kuin koskaan.

Näin sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, aivotutkija Minna Huotilainen.

Yhä useammat tekevät nykyään tietotyötä. Muistettavaa on paljon, työ on silppuista ja kiire ja keskeytykset vaivaavat arkea. Kun ihmisten odotetaan olevan alati tavoitettavissa, on rauhallista työaikaa aina vain vähemmän.

Kaikki tämä johtaa siihen, että altistutaan virheille. Salasanat unohtuvat, asioita ei muisteta tehdä loppuun tai sama asia saatetaan tehdä kahteen kertaan.

– Nykyaikainen työelämä ja aivot eivät sovi yhteen, aivotutkija sanoo.

Toinen tietotyöhön liittyvä ongelma on, että sen tehokkuutta on kovin vaikea mitata.

– Usein parhaat ideat tulevat kesälomalla tai viikonlopun jälkeen, silloin, kun ihminen on saanut levätä. Harvoin parhaat ideat syntyvät palavereissa.

AIVOJEN TERVEYDESTÄ on pidettävä huolta, mutta työtä pitää myös tarvittaessa osata muokata ihmisystävällisempään suuntaan.

Tutkija nostaa esimerkiksi nykyään kovin yleiset avokonttorit. Avoin työtila sopii ehkä sellaiseen työhön, jossa ideoidaan ja ollaan paljon tekemisissä muun työyhteisön kanssa. Keskittymistä ja tarkkuutta vaativaan työhön avoimet tilat eivät kuitenkaan välttämättä sovi.

– Työn muuttaminen on jokaisen työntekijän omalla vastuulla. Jokaisella täytyy olla rohkeutta sanoa, jos esimerkiksi meluisassa avokonttorissa työskentely ei toimi.

Omien aivojensa hyvinvointiin voi vaikuttaa yksinkertaisilla asioilla. Riittävä uni, liikunta sekä terveellinen ruokavalio ovat kaiken perusta.

Nämä kolme tekijää ovat myös yhteydessä toisiinsa. Tutkimus on vahvistanut, että esimerkiksi hyvin nukutun yön jälkeen ihminen valitsee alitajuisesti terveellisempää ruokaa kuin huonosti nukutun yön jälkeen. Uniongelmia taas pystytään hoitamaan liikkumista – ei hikiliikuntaa, mutta toimeliaisuutta – lisäämällä.

MITÄ TAPAHTUU, jos aivot kuormittuvat liikaa, jos niiden terveydestä ei pidä huolta?

– Pahin vaihtoehto on työuupumus. Keskittymiskyky heikkenee ja pahimmillaan ihminen alkaa jopa epäillä itseään. Jos ihminen on vielä tunnollinen, on yhtälö mahdoton.

Fiksu työnantaja ymmärtää, että työntekijät ovat erilaisia. Siinä missä avokonttorin äänet ovat toiselle pelkkää pientä taustahälinää, toinen saattaa kokea äänet keskittymistä haittaavaksi meteliksi.

Maailma on muuttunut myös esimiestyön näkökulmasta. Kun aikaisemmin esimiehiksi noustiin porras portaalta, ymmärrettiin myös suorittavan tason työn luonne paremmin. Nykyään esimiehet ovat lähinnä johtamistyön ammattilaisia, ja kaiken lisäksi heidänkin aikansa tuntuu valuvan tehokkaasti kaikkeen muuhun kuin henkilöstöjohtamiseen.

– Osa esimiesvastuusta on napsahtanut näin työntekijälle itselleen.

AIVOT TARVITSEVAT palauttavaa toimintaa rasituksen jälkeen. Keinoja on monia, pääasia, että jokainen löytää itselleen sopivan innostumisen lähteen.

Tutkimusten mukaan musiikki on erityisen hyvää palauttavaa toimintaa, sillä aktiivisen musiikkiharrastuksen on todettu ehkäisevän vanhenemisen tuomia muutoksia aivoissa ja suorituskyvyssä. Musiikkiharrastus parantaa paitsi tarkkaavaisuutta, myös kykyä työskennellä melussa.

– Tutkimuksissa on huomattu, että kehitystä tapahtuu jo vuoden jälkeen harrastuksen aloittamisesta.

Musiikkiharrastus voi olla myös työporukan yhteinen harrastus.

– Veikkaan, että musiikkiharrastukset ovat tulossa työpaikoille yhteisten liikkumisharrastusten rinnalle, Huotilainen sanoo.