Kanta-Häme

Nykytaiteen temppelit ja temmellyskentät

Tänä talvena on saattanut vaikuttaa siltä, ettei Suomen taidemaailmassa puhuta muusta kuin Guggenheimista. Vaikutelma on harhaa. Nykytaiteessa tapahtuu juuri nyt paljon, ja vauhdilla.
 
Yksi hankkeista on Amos Andersonin taidemuseon uudisrakennus, jota ollaan kaivamassa Helsingin keskeisimmälle paikalle Lasipalatsin torin alle. 
 
Huippumoderniksi kehutun ”nykytaiteen laboratorion” rakennuttaa suomenruotsalainen Föreningen Konstsamfundet ilman senttiäkään veronmaksajien rahaa.
 
Taideyhteisö Checkpoint Helsinki yhteistyökumppaneineen on puolestaan polkaissut käyntiin oman suunnittelukilpailunsa, jonka ehdotusten jättöaika päättyy maaliskuun alussa.
 
Tarkoituksena on ideoida Guggenheim-kilpailulle varatulle Eteläsataman tontille vaihtoehto. Perinteisen museon sijaan odotetaan ehdotuksia myös kaupunkikuvasta ja taiteen roolista kaupungissa.
 
– Otimme kopin tästä Guggenheimin herättämästä keskustelusta, ja kysymme nyt, millä kaikilla tavoilla Helsinki voisi olla kulttuurikaupunki, sanoo Next Helsinki -työryhmän jäsen ja Checkpoint
Helsinki -yhdistyksen puheenjohtaja Terike Haapoja.
 
Taideyhteisö Checkpoint Helsinki sai alkunsa 2012 pian sen jälkeen, kun Guggenheimin taidemuseota oli ensimmäisen kerran ehdotettu rakennettavaksi Helsinkiin.
 
– Se oli hieno avaus, koska kerrankin kunnallispolitiikassa ja kulttuuripolitiikassa jouduttiin pohtimaan, että mitäpä jos kulttuuriin investoitaisiin isosti, Terike Haapoja sanoo.
 
Taideväki halusi kuitenkin ideoida museota ja sen sisältöjä omista lähtökohdistaan.
 
Haapojan mielestä taide ei voi kansainvälistyä, ellei myös paikallinen taide kukoista. Hänen mielestään ajatus yhdestä yksittäisestä rakennuksesta, joka toisi turistivirtoja ja rahaa kaupunkiin, on vanhanaikainen. 
 
– Mietimme, että kaupungilla on muitakin keinoja brändäytyä kuin Bilbao-efekti, hän sanoo.
 
Checkpoint Helsingin mielestä Helsingin pitäisi ennemminkin pyrkiä kaupungiksi, josta kansainväliset nykytaiteen virtaukset lähtevät maailmalle, kuin kaupungiksi, joka ottaa vastaan kansainvälisen museobrändin taidetta.
 
– Ehkä Checkpoint Helsinki voisi olla taiteen tuottaja, jolta Guggenheim Helsinki lainaa teoksia, Haapoja heittää.
 
Checkpoint Helsingin lisäksi kansainvälisen Next Helsinki -kilpailun taustalla on kaksi yhdysvaltalaista yhteistyökumppania. 
 
Toinen on arkkitehtuuriin ja kestävään kehitykseen keskittynyt Terreform. Toinen on Global Ultra Luxury Faction (G.U.L.F.), joka on aiemmin arvostellut suunnitelmia rakentaa Guggenheim-museo Abu Dhabiin.
 
Ideakilpailun tuomaristoon kuuluvat muun muassa arkkitehdit Neil SpillerJuhani Pallasmaa ja Michael Sorkin, galleristi Ilona Anhava ja taiteilija Heta Kuchka.
 
Kilpailutöiden viimeinen jättöpäivä on 2. maaliskuuta. Tuloksia julkistetaan maaliskuun aikana. Lisäksi myöhemmin keväällä on tarkoitus järjestää näyttely sekä seminaari, jossa juryn jäsenet keskustelevat kilpailun teemoista.
 
Next Helsingin tavoitteet ovat 40 vuoden päässä. Sinne edetään pienin askelin, sillä taustalla ei ole suurta koneistoa.
 
Järjestön tulevaisuudenvisioissa Helsinki on kukoistava nykytaidekaupunki, jossa esitellään aikansa uusinta ja kiinnostavinta taidetta tiloissa, joita me emme vielä osaa edes kuvitella.
 
Haapoja on joka tapauksessa tyytyväinen jo siihen, mitä tähän asti – vain vajaassa kolmessa vuodessa – on saatu aikaan.
 
– Olemme saaneet organisaation kasaan, palkanneet toiminnanjohtajan ja tiedottajan ja saaneet Helsingin kaupungilta toiminta-avustuksen sisältöjen tuottamiseen, hän luettelee.
 
Nykytaiteen tilanne on Terike Haapojan mielestä kohentunut Helsingissä kolmessa vuodessa merkittävästi. 
 
Hän kehuu nykytaiteen klusteria eli museokeskittymää, joka on hyvää vauhtia rakentumassa Helsingin ydinkeskustaan. 
 
Sen muodostavat Lasipalatsiin 2018 siirtyvä Amos Andersonin taidemuseo, tänä syksynä valmistuva Helsingin kaupungin taidemuseon laajennus Tennispalatsissa, remontin jälkeen maaliskuussa avautuva Kiasma ja Helsingin Taidehalli. (LM-HäSa)