Kanta-Häme

Nysse ilmaiseksi koululaisille?

Menen kysymään hämeenlinnalaiselta koululaiselta, mitä mieltä hän on siitä, että linja-auton kyytiin pääsisi maksutta.

Taidan jo tietää vastauksen, mutta mikäpä siinä.

– Parempi se olisi. Koulut ovat kaukana, eikä tarvitsisi käyttää omaa rahaa. Kaikilla ei kuitenkaan ole bussikorttia, Hämeenlinnan yhteiskoulun 7. luokkalainen Shahin Osman toteaa.

Osman kulkee arkisin vähintään kahdesti päivässä linja-autolla, ja koulumatka on suuntaansa vajaat 5 kilometriä.

Ilmaisista koulukyydeistä kuhistaan tällä hetkellä. Tästä saamme kiittää pieksämäkeläisiä.

Vuoden kokeilu yllätti

Pieksämäen kaupunki julkisti tällä viikolla tiedot runsaan vuoden kestäneestä joukkoliikennekokeilusta.

Kaupunki tarjosi nimittäin ilmaiset linja-automatkat kaikille koululaisille. Peruskoululaisen ei siis tarvinnut tehdä muuta kuin hypätä linjurin kyytiin.

Pieksämäellä kokeilu oli mahdollinen, koska siellä linja-autoliikenteen laskutus perustuu niin kutsuttuun bruttomalliin.

Kaupunki maksaa liikennöitsijälle kiinteän summan reitin hoitamisesta, ja lipputulot menevät kaupungin kassaan. Yksinkertaistettuna liikennöitsijälle ei juuri ole merkitystä, kuinka paljon matkustajia linja-autossa on.

Pieksämäellä kaupunki varautui entistä kalliimpiin linja-autokustannuksiin, mutta toisin kävi. Kaupunki nimittäin vähensi Yle Etelä-Savon mukaan koululaisten tilausajoja ja ohjasi heidät julkisen liikenteen kyytiin, samoin osan koulukuljetuksista.

Lisäksi aikuismatkustajien määrät kasvoivat, kun kokonaiset perheet päättivät alkaa käyttää linja-autoa.

Hämeenlinnassa asia oli esillä jo keväällä, kun kokeilu Pieksämäellä aloitettiin.

– Tuolloin asiasta keskusteltiin meilläkin, mutta asia ei edennyt, kaupungin joukkoliikennejaoston puheenjohtaja Tutta Tallgren (vas.) kertoo.

Tutkimisen arvoinen

Nyt, kun Pieksämäen tulokset on julkistettu, muualla on innostuttu ajatukseen. Tallgren pitää asiaa selvittämisen arvoisena, samoin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.).

– Nyt olisi oikea aika pohtia kaupungin joukkoliikennejärjestelmää kokonaisuudessaan. Bruttomallista on saatu myös Lahdessa hyviä kokemuksia, Kiemunki sanoo.

Tällä hetkellä kaupungin joukkoliikenteen laskutus perustuu niin sanottuun käyttöoikeussopimus- eli nettomalliin. Liikennöitsijä saa lipputulot, jolloin kaupungille vuorot maksavat bruttomallia vähemmän.

Hämeenlinnan seudulla joukkoliikennettä pohditaan muutenkin, kun uutta Waltti-lippujärjestelmää pohditaan. Waltti on jälleen maanantaina esillä kaupunginhallituksessa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) ehtikin jo Pieksämäen julkistusten jälkeen nostaa asian esille kaupungin joukkoliikennekoordinaattorin Maarit Kaartokallion kanssa.

– Uskon, että joukkoliikenteen käyttö opitaan nuorena. Meillä on iso joukkoliikennemuutos meneillään, ja ajatus sopisi Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten teemaan, Rautio sanoo.

Kaikki on mahdollista

Suuria muutoksia Hämeenlinnan joukkoliikenteessä tehdä pariin vuoteen, koska kaupungin joukkoliikennesopimukset päättyvät vuonna 2017.

Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio tosin toteaa, että kokeilut ovat tälläkin hetkellä mahdollisia, kunhan liikennöitsijät suostuvat ja rahoitus löytyy.

Hän tosin huomauttaa, että Pieksämäen linja-autoverkosto on huomattavasti Hämeenlinnaa pienempi. Pieksämäellä ajaa kolme linjaa arkisin, yksi linjaa lauantaisin eikä yhtään sunnuntaisin.

– Väkiluku on Hämeenlinnan seudulla noin viisinkertainen Pieksämäkeen verrattuna. Tässä puhutaan pian satojen tuhansien eurojen riskeistä vuositasolla, koska meillä on ja täysiä busseja ja vara-autoja ruuhkaliikenteessä jo nykyisin. Kaikki on mahdollista, mutta rahoituspohjan on oltava vankka, Kaartokallio arvioi.

Mutta jos poliitikot tahtovat selvityksen, niin virkamiehet toimivat sen mukaan. (HäSa)