Kanta-Häme

Nyt alkoi kilpa synnyttäjistä

Kanta-Hämeen keskussairaala on lähtenyt Suomen ensimmäisenä sairaalana aktiivisesti markkinoimaan itseään kuluttajille. Se julkaisi ennen joulua Helsingin Sanomissa ilmoituksen, jossa houkutellaan synnyttäjiä Hämeenlinnaan. Ilmoituksessa Kanta-Hämeen keskussairaalaa kuvaillaan muun muassa kodikkaaksi ja ihmisen kokoiseksi.

Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri kertoo, että kyseessä on huolella suunniteltu juttu. Se liittyy vuodenvaihteessa voimaan astuvaan terveydenhuoltolain muutokseen, joka antaa potilaille mahdollisuuden valita hoitopaikkansa jatkossa itse.

– Kyllä tämä on pohdittu ihan huolellisesti, sillä jos meille hakeutuu lisää väkeä, meidän on heidän hoitonsa myös todella järjestettävä. Siihen on varauduttu, Isolauri kertoo.

Ennen Kanta-Hämeen keskussairaalaa omia palveluitaan on julkisella ilmoituksella markkinoinut Sipoon terveyskeskus, joka tavoittelee pääasiassa Helsingin asukkaita asiakkaikseen.

Tunnissa perille

Kanta-Hämeen keskussairaala on keskisuuri synnytysyksikkö. Ahvenistonmäellä syntyy vuosittain noin 1700 lasta. Suomen suurimmassa synnytysyksikössä eli Kätilöopistolla syntyy vuosittain runsaat 5000 lasta.

Isolaurin mukaan Hämeenlinnassa mahtuisi syntymään 200-300 lasta vuodessa lisää.

– Luku perustuu synnytysosaston ylilääkärin arvioon. Tottakai haluamme kapasiteettimme täyteen käyttöön, mutta ei se hetkessä tapahdu. Ehkä siihen päästään parissa, kolmessa vuodessa.

Hän arvioi Hämeenlinnan kiinnostavan niitä synnyttäjiä, jotka saapuvat korkeintaan tunnin ajomatkan päästä. Käytännössä synnyttäjiä voisi tulla siis pääkaupunkiseudulta, Päijät-Hämeestä ja Pirkanmaalta saakka.

– Synnytyspaikan valintaan vaikuttavat äidin ja isän lisäksi aiemmat lapset sekä myös muut sukulaiset, joten ei tänne varmastikaan mistään Seinäjoelta tulla, Isolauri muistuttaa.

Synnytysosaston osastonhoitaja Tuija Jokela kertoo, ettei ole vielä saanut yhtään yhteydenottoa pääkaupunkiseudulta lehti-ilmoituksen johdosta.

– Mutta näin arvelimmekin, että se on voinut jäädä joulun jalkoihin. Ehkä tämä vaihtoehto on kuitenkin jäänyt odottavien äitien mieleen kytemään, koska matka ei ole kuitenkaan kovin pitkä, Jokela sanoo.

Hänen mukaansa Kanta-Hämeen keskussairaala on rekrytoinut synnyttäjiä pohjoisen suunnalta jo pidempään. Tänä vuonna esimerkiksi Akaasta on tullut synnyttämään jo lähes 30 äitiä.

Lisää seuraa

Synnytykset valittiin keskussairaalan kärkiasiaksi paitsi siksi, ettei kapasiteetti ole tällä hetkellä täydessä käytössä, myös niiden taloudellisten vaikutusten vuoksi.

– Kaikista erikoisaloista synnytystoiminta tuo sairaalalle eniten tuloja, sillä volyymi on niin iso ja siihen liittyy myös erilaisia kivunlievitysasioita. Uskon, että tällä voi olla meille myös taloudellisia vaikutuksia, Isolauri sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että keskussairaala haluaa myös nostaa profiiliaan.

– Halusimme tehdä aloitteen, joka huomataan ja joka houkuttelee ihmisiä miettimään julkisten palvelujen laatuseikkoja, Isolauri kertoo.

Myöhemmin keskussairaala aikoo tuoda esiin myös muita vastaavanalaisia avauksia.

Vaihdolle on hyvä syy

Kanta-Hämeen keskussairaala on varautunut potilaiden liikkuvuuteen ja kasvavaan tiedonhaluun myös parantamalla internetsivujaan. Se hanke tosin valmistuu vasta helmikuussa.

Valtaosa keskussairaalan kapasiteetista on enemmän kuin täydessä käytössä, joten lisää potilaita mahtuu vain muutamaan toimintoon.

Isolauri ei usko lakimuutoksen vaikuttavan sairaalan muuhun käyttöasteeseen merkittävästi.

– Ulkomailta saadun tiedon perusteella oletan, että alle kymmenen prosenttia potilaista vaihtaa hoitopaikkaansa ja yleensä vaihdolle on hyvä syy. Ruotsissa vaihtajia on ollut alle viisi prosenttia, Isolauri toteaa. (HäSa)