Kanta-Häme

Nyt on sisäpolitiikan aika

Hämeenlinnan teatterin hallintojohtaja Jukka Jokinen sanoo, että nyt Verkatehtaalla ollaan hyvässä vaiheessa. Verkatehtaalla on rakennukset ja korttelin verran toimintaa, mutta miten tästä eteenpäin?

– Verkatehtaalla käy päivittäin 200–300 ihmistä töissä. Kysymys on siitä, miten he haluaisivat tehdä sisältöjä. Tähän asti on tehty ”ulkopolitiikkaa”, hoidettu rahoitusta ja julkisuutta. Nyt on ”sisäpolitiikan” aika.

Verkatehtaan toimijoiden pitää lyödä viisaat päät yhteen, miten edetään.

– Nyt pitää ryhtyä pohtimaan isolla porukalla, mahdollisimman monen toimijan kanssa, miten sisältöjä tehdään.

Yrittäjähenkinen …malli toimii

Jokinen mainitsee Suisto-klubin ja Sirkuskoulu Arxin hyvinä esimerkkeinä sisältöjen tekijöinä.

Sirkuskoulu alkoi valtakunnallisesta Taikalamppu-hankkeesta, jota veti lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arx. Kaksi vuotta sitten sirkuskoulussa oli 60 oppilasta.

Nyt koulu on Vanajaveden opiston osa ja oppilaita on 120. Taustalla on lisäksi Kulttuuritukku-yhdistys, joka jatkaa toimintaansa sirkustoiminnan hyväksi.

Yrittäjävetoisella Suisto-klubilla on ravintolan ansiosta ansaintalogiikka kohdallaan.

– Esimerkiksi yhdistyksille ja kolmannelle sektorille Verkatehtaan alueen tilat ovat kalliit. Käyttäjiä olisi, mutta vuokraamiseen tarvittavat resurssit puuttuvat tai epäonnistuminen tyhjentää yhdistyksen kassan.

Jokinen arvostaa Suisto-klubin yrittäjähenkistä toimintaa.

– Tulevaisuuden haaste on, että Verkatehtaalle saataisiin Suiston tyyppisiä yrittäjiä, jotka panevat toimeksi.

Aina ei tarvitse …keksiä uutta

Nyt Verkatehtaalla on useita isoja toimijoita. Teatterilla on viisi kuusi näytelmää vuodessa. Vanajaveden opistolla sekä lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arxilla on paljon epämuodollista toimintaa.

– Kyllähän täällä tapahtuu. Ei aina tarvitse keksiä uutta. Luova koplaaminen on kustannustehokas tapa.

Verkatehtaalla tekijät ovat samassa korttelissa, mutta jokainen käy työssä tontillaan ja tekee omaa tehtäväänsä. Jokinen toivoo, ettei tekeminen jää siihen.

Sisältöjä ei Jokisen mukaan tehdä ylhäältä alaspäin, vaikka sellainen toimintamalli on taas kerran muodissa.

– Ei kukko käskien laula. Luova talous lähtee alhaalta ylös. Se lähtee niistä 300 ihmisestä.

Myöskään organisaatioiden yhdistäminen ei Jokisen mukaan käy lääkkeeksi.

– Nyt luovan toiminnan tekijät seuraavat sivusta tai heitä kutsutaan osallistumaan siihen, mitä toiminnan keksijä on keksinyt. Ei kysytä, mitä luova toimija itse tekee tai haluaisi tehdä.

Kaupunki tarvitsee …strategian

Tampereen ja Helsingin kaupungeilla on erityiset luovan talouden strategiat. Helsingin monipuolinen tapahtumatuotanto ei ole kehittynyt sattumalta, vaan se on strategian tulos.

Kehittämiskeskus Oy Hämeen yrityspalvelujohtaja Ari Räsänen, on sanonut, että myös Hämeenlinnalla pitäisi olla luovan talouden strategia. Jukka Jokinen on samaa mieltä.

– Verkatehdas on onnistunut siinä, että näin pieneen kaupunkiin on saatu näin monta toimijaa samalle tontille, Jokinen sanoo.

Hämeenlinnan taidemuseo oli nykyisellä verkatehtaan alueella ensimmäisenä. Teatteri tuli entisen verkatehtaan alueelle, kun se tarvitsi varastoja ja työtiloja. Pukuvuokraamo siirtyi tänne 1981, jolloin kaupunki suunnitteli vielä koko alueen purkamista.

Nykyisin alue tunnetaan Verkatehtaan korttelina, mutta alueella oli alun perin useita kiinteistöjä. Sosiaalialan oppilaitos oli ensimmäinen, jolle varta vasten rakennettiin tilat nykyisen opistotalon tiloihin. (HäSa)

Päivän lehti

28.1.2020