Kanta-Häme

"Nyt tarvitaan se asunto"

Kuinka pitkään on ihmisen maksettava vanhoista synneistään?

Tätä ihmettelee hämeenlinnalainen Kirsi Ryynänen, syrjäytyneeksi luokittelemansa 24-vuotiaan pojan äiti.

Poika sai vuonna 2010 ensimmäisen vuokra-asuntonsa Hämeenlinnan Asunnot oy:ltä. 20-vuotiaan päätä ei järki paljon pakottanut, bileitä tuli pidettyä ja poliisit kävivät useamman kerran huomauttamassa tilanteesta.

Lopputulos oli, ettei kolmen kuukauden määräaikaista vuokrasopimusta jatkettu.

Kun poika muutti asunnosta, oli seinät sotkettu tageilla. Äidin mukaan sotkut korvattiin, eikä vuokrarästejäkään jäänyt. Vuokrat oli maksanut sosiaalitoimisto.

Pojalla ei ollut vaikeuksia ainoastaan asumisen kanssa, vaan myös päihteet sotkivat elämää.

Useamman vuoden jatkunut asunnottomuus on kuitenkin kurjistanut tilannetta entisestään. Esimerkiksi opinnot jäivät, kun opiskelun ja päivittäisen ”mihin pääsen yöksi” -pohdiskelun yhteensovittaminen kävi liian työlääksi.

Samasta syystä lopahti into pajatoimintaan, jossa poika oli mukana.

Ryynäsen poika on ollut vuodesta 2010 lähtien asunnoton. Hän yöpyy lähinnä ystäviensä sekä sukulaistensa luona.

Pienessä vuokrayksiössä asuva ja yötöitä tekevä äiti majoittaa hänkin poikaansa toisinaan. Kun asuntoa ei ole, ei elämäkään etene. Seuraavasta yöstä selviäminen vie liikaa voimia.

”Kohtuuton rangaistus”

Kun Hämeenlinnan Asunnoilta pitkän tauon jälkeen vuokra-asuntoa hakeneelle miehelle helmikuun lopussa ilmoitettiin, ettei asuntoa vieläkään heru, eikä poikansa asioita hoitanut äiti saanut mielestään tyydyttäviä vastauksia, täyttyi äidin mitta.

– Surullisinta on, etteivät tällaiset nuoret itse osaa tehdä mitään. Jos heille sanotaan, ettei asuntoa heru, he tyytyvät siihen. Minähän vien tämän vaikka oikeusasiamiehelle asti, jos ei muu auta.

Kun äiti penäsi perusteita kielteiselle päätökselle, ilmoitettiin syyksi vanhat maksuhäiriömerkinnät sekä ensimmäisen vuokrasuhteen aikainen häiriökäyttäytyminen.

Kun hän pyysi päätöstä kirjallisena, ilmoitettiin, ettei sellaisia ole tapana antaa.

Kun äiti ihmetteli, mistä poika voisi saada asunnon, kehotettiin heitä kääntymään yksityisten vuokranantajien puoleen.

– Kun kyse on alle 25-vuotiaasta tatuoidusta miehestä, jolta luottotiedot ovat menneet, niin ei taida asuntoa yksityiseltä saada.

Poika itse on äitinsä mukaan tilanteen vuoksi masentunut. Omaisuus kulkee pienessä repussa ja poika sanoo, ettei jaksa enää.

– Mielestäni rangaistus on kohtuuton, jos nuorena möhlii asumisen ja neljä vuotta myöhemmin ilmoitetaan, ettei vieläkään ole kärsinyt tarpeeksi. Kuinka pitkään ihmisen täytyy odottaa, miksi selkeitä aikarajoja ei ole, Ryynänen kyselee.

– Itsellä on huoli siitä, löytääkö hän yöpaikan ja toisaalta siitä, ettei päädy äärimmäisiin ratkaisuihin. Nyt tarvitaan se asunto. (HäSa)

Määräaikainen sopimus testaa vuokralaisen

Hämeenlinnan Asunnot oy omistaa Hämeenlinnan alueella reilut 2000 asuntoa.
Käytäntö on, että vuokrasopimukset solmitaan aina ensin määräaikaisiksi. Määräaikaisten sopimusten kesto vaihtelee kahdesta kuuteen kuukauteen.
 
Asumisneuvoja Tiina Hassinen kertoo, että sopimus on mahdollista muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi, kun määräaikainen sopimus on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Lisäksi edellytetään, että asukas on hoitanut velvoitteensa eikä asumisen aikana ole ongelmia ilmennyt.
 
Asunnon hakijoihin otetaan yhteyttä tavallisesti siinä vaiheessa, kun asuntoa voidaan tarjota. Pääsääntöisesti yhteydenotto tapahtuu puhelimitse, Hassisen mukaan erillisiä päätöksiä kielteisistä päätöksistä ei lähetetä.
 
Vain muutama tapaus vuodessa
 
Hämeenlinnan Asunnot oy ei ota yksittäistapaukseen kantaa, mutta asumisneuvoja lupaa kommentoida asioita yleisesti – kunhan haastattelu hoidetaan sähköpostin välityksellä.
Se, että määräaikaista vuokrasopimusta ei jatketa, voi Hassisen mukaan johtua useista syistä. 
 
– Esimerkiksi, kun vuokralainen ei huolehdi asuntonsa kunnosta, vahingoittaa kiinteistöä, aiheuttaa asumishäiriöitä tai ei maksa vuokriaan – eikä muuta toimintaansa huomautuksista huolimatta.
 
Tapauksia, joissa määräaikainen vuokrasopimus jätettäisiin uusimatta, on ”vuositasolla vain muutamia”. Asumisneuvojan mukaan taustalla on tällöin tavallisesti vakavia ongelmia.
 
Missä vaiheessa ihmisen on mahdollista saada vuokra-asunto Hämeenlinnan asunnoilta, jos kerran on tehty päätös, ettei määräaikaista sopimusta jatketa?
 
– Vanhat velvoitteet pitää hoitaa kuntoon. Jos maksurästejä on jäänyt, pitää rästien osalta tilit olla kunnossa. Saattaa olla myös tapauksia, joissa apua elämänhallintaan tarvitaan, jotta kokonaisvaltaisesti tilanne saadaan kuntoon. Näissä tilanteissa on hyvä, jos tukiverkko ja tukea löytyy. Meillä on myönteisiä kokemuksia onnistuneista ratkaisuista.  
 
Ei karenssiasiakkaita
 
Hassisen mukaan Hämeenlinnan asunnoilla ei ole karenssikäytäntöä. Siten ei ole myöskään asiakkaita, joille olisi vanhojen syntien perusteella määritelty tietty aikaraja sen suhteen, koska asunto on mahdollista saada.
 
– On tilanteita, että sopivan asunnon löytyminen voi viedä aikansa.  Ratkaisut katsotaan tapauskohtaisesti kokonaisuutena ja päätöksenteossa otetaan huomioon mahdolliset vuokrarästit myös muille vuokranantajille.
 
Minkä neuvon Hämeenlinnan asunnot antaa niille ihmisille, jotka eivät kauttaan vuokra-asuntoa saa? Mistä heidät ohjataan hakemaan asuntoa?
 
– Pyrimme auttamaan kaikkia hakijoita asuntoasioissa. Sen lisäksi Hämeenlinnassa on monia yrityksiä jotka vuokraavat vuokra-asuntoja yksityisten vuokranantajien ohella. Lisäksi on tahoja, jotka tarjoavat tuettua asumista. Jos tarvetta tuetulle asumiselle on ja/tai hakijalla on vaikeuksia saada vuokra-asuntoa, voi näissä tilanteissa olla yhteydessä esimerkiksi omaan sosiaalityöntekijään ja käydä läpi omaa tilannettaan ja kartoittaa, mikä on sopiva asumisen muoto ja onko tarvetta tukitoimille.