Kanta-Häme

Ohjaaja Saana Lavaste: yhteistuotannot pelastavat maakuntateatterit

 

Suomalainen teatterimaailma on murroksessa, jonka lopputulosta kukaan ei taida tietää.Valtionavut pienenevät pelottavaa vauhtia. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginteatteri lomautti henkilökuntansa, ja jopa Kansallisteatteri perui ensi-iltojaan rahapulan takia. Laitosteattereiden seinät natisevat niukkuudesta, ja pessimistit kyselevät jo, onko Suomessa ylipäätään varaa pitää yllä tällaista teatteriverkostoa.
 
Teatteriohjaaja Saana Lavaste uskoo, että laitosten ja vapaiden ryhmien yhteistyö voisi olla yksi ratkaisu maakuntateattereiden ongelmiin. Vapaat teatteriryhmät tulevat ja ovat jo tulleet sisään laitosteattereihin.
 
– Jo nyt freelance-ohjaajat ja -käsikirjoittajat tuovat laitosteattereihin sisältöjä ”ulkoa”, Lavaste huomauttaa.
 
Näin ei ollut vielä muutama vuosikymmen sitten Lavasteen vanhempien tullessa teatterialalle. Silloin lähes kaikki ohjaajat ja dramaturgit palkattiin vakituisiin työsuhteisiin. 
 
– Yhteistuottaminen tai eräänlainen Espoon teatterin malli ovat askel pidemmälle tässä muutoksessa, Saana Lavaste sanoo.
 
Espoon kaupunginteatterissa teatterinjohtaja, toimiston väki ja tekninen henkilökunta ovat kuukausipalkkaisia, mutta sisällöt tuotetaan pääosin freelance-voimin. Teatteri on mukana esityksissä osatuottajana tai ostaa ohjelmistoonsa valmiita esityksiä.
 
Teatteri on …aina paikallista
Saana Lavaste on kuulunut viime vuoden keväästä Riihimäen teatterin taiteelliseen suunnitteluryhmään yhdessä tuottaja Saara Rautavuoman ja toimitusjohtaja Niina Torkon kanssa.
 
Vapaissa teatteriryhmissä kannuksensa hankkineiden naisten kädenjälki alkaa jo näkyä Riihimäen teatterissa. Tänä keväänä ohjelmistossa on vain yksi kokonaan oma, uusi ensi-ilta (Fucking Åmål). Sekin tehdään yhteistyössä Riihimäen nuorisoteatterin ja Riihimäen lukion kanssa.
 
Muut ensi-illat ovat eri muotoisia yhteistuotantoja ja vierailuesityksiä.
 
– Kaikki ovat kuitenkin tasavertaisina ohjelmistossa ja tavallaan teatterin omia ensi-iltoja, Saana Lavaste sanoo.
 
Hän korostaa, ettei mitä tahansa vierailuesitystä ole järkevää ostaa maakuntateatteriin.
 
– Joka esityksestä pitää kysyä, millä tavalla juuri tämä esitys sopii meidän teatteriin ja miten se voisi aueta tähän yhteisöön. Vierailuesityskin voi auttaa käsittämään, mitä riihimäkeläisyys on, hän sanoo.
 
Saana Lavasteen mielestä teatteri on taidemuotona vahvasti paikkasidonnaista päinvastoin kuin elokuva, jonka vahvuutena on ennemminkin nostaa katsoja ”muihin sfääreihin”.
 
– Teatteri muistuttaa meille, keitä olemme ja mihin kuulumme. Se palauttaa meidät paikallisuuteen, hän sanoo. 
 
Kiertue ei yksin …tee autuaaksi
Aivan ongelmatonta ei yhteistuottaminen ole. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja ennen kaikkea osaavia tuottajia.
 
– Vierailuesitysten riskinä voi myös olla, että menetetään paikallisuus ja yhtäkkiä kaikissa teattereissa pyöriikin sama ohjelmisto, Saana Lavaste sanoo. 
 
Kiertue-esitys ei ole sinänsä mikään uusi keksintö, eikä Lavaste halua tyytyä pelkästään kiertueisiin. 
 
Riihimäen teatterissa keväällä nähtävä Alkutuotanto on malliesimerkki uudenlaisesta tuotantotavasta vapaan teatteriryhmän ja laitosteattereiden kesken.
 
Saana Lavasteen ja Saara Rautavuoman Teatteri 2.0 ja Kotkan kaupunginteatteri tuottivat nykyihmisen luontosuhdetta käsittelevän näytelmän viime kesänä ”sisätilan kesäteatteriksi”. Esitystila vuokrattiin Tampereen työväenteatterilta. Syksyllä näytelmä siirtyi Kotkan kaupunginteatteriin, ja tänä keväänä se nähdään vielä Riihimäellä.
 
Vapaat ryhmät …eivät rikastu
Lavasteen mielestään on viisautta, että vapaiden ryhmien kiinnostavat esitykset saavat lisää elinaikaa vierailunäytöksinä. Katsoja puolestaan hyötyy, kun hän saa kotiovelleen tuotannon, jota varten olisi muuten joutunut matkustamaan toiselle puolelle Suomea.
 
Jos yhteistuottaminen olisikin pelastusrengas maakuntateattereiden talouspulmiin, vapaiden ryhmien tilannetta yhteistuotannot eivät välttämättä helpota. Vapaissa ryhmissä työtä tehdään edelleen apurahojen turvin ja projekti kerrallaan.
 
– Teatterille on toki halvempaa ostaa valmis esitys kuin tehdä se itse. Usein laitosteatterit kuitenkin ostavat esityksiä ihan alihinnoilla, Saana Lavaste tietää. (HäSa)

Päivän lehti

3.4.2020