Kanta-Häme Kulttuuri

Ohjaaja Virpi Suutari myöntää ihastuvansa helposti päähenkilöihinsä – Puoliso Martti Suosalo: "Aalto hurmaa vielä haudankin takaa"

Arkkitehti Alvar Aalto on pyörinyt useita vuosia kolmantena pyöränä dokumentaristi Virpi Suutarin ja näyttelijä Martti Suosalon liitossa. "Nyt hän saa lähteä", ohjaaja lupaa.
Taiteilijapariskunta Martti Suosalon ja Virpi Suutarin oma tuotantoyhtiö on tuottanut perjantaina ensi-iltansa saavan Aalto-elokuvan. Suutari kertoo, että etenkin kansainväliset arkistomateriaalit maksoivat maltaita, mutta pariskunta ei kitsastellut kuluissa. – Kun näytti siltä, että kassavirta tyrehtyi, Martti lähti maakuntiin vetämään teatterikiertuetta, Virpi Suutari kertoo. Kuva: Esko Tuovinen
Taiteilijapariskunta Martti Suosalon ja Virpi Suutarin oma tuotantoyhtiö on tuottanut perjantaina ensi-iltansa saavan Aalto-elokuvan. Suutari kertoo, että etenkin kansainväliset arkistomateriaalit maksoivat maltaita, mutta pariskunta ei kitsastellut kuluissa. – Kun näytti siltä, että kassavirta tyrehtyi, Martti lähti maakuntiin vetämään teatterikiertuetta, Virpi Suutari kertoo. Kuva: Esko Tuovinen

Kun Virpi Suutari oli lapsi, hänen lempipaikkansa kodin jälkeen oli Rovaniemen kirjasto.

Alvar Aallon suunnittelema rakennus tuntui ylelliseltä nahkatuoleineen ja messinkivalaisimineen. Siellä oli hyvä olla.

Kun hän nyt, yli viisikymppisenä oli kuvaamassa dokumenttielokuvaa arkkitehtilegendasta Viipurin kirjastossa, hän muisti pikku-Virpin kokemuksen.

– Kirjastossa oli sattumoisin juuri silloin ekaluokkalaisten ryhmä, joka lausui kuorolauluna Alvar Aallon nimen. Se oli niin sykähdyttävää: minun lapsuuden sankarini! Suutari kertoo Verkatehtaalla, jonne hän on saapunut markkinoimaan perjantaina ensi-iltansa saavaa elokuvaa.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Aino ja Alvar Aalto New Yorkin maailmannäyttelyssä 1939. Kuva: Eino Mäkinen/Aallon perhe
Aino ja Alvar Aalto New Yorkin maailmannäyttelyssä 1939. Kuva: Eino Mäkinen/Aallon perhe

”Tunnistin itseäni heistä molemmista”

Aalto-elokuva ei kerro pelkästään Alvar Aallosta, vaan myös hänen kahdesta puolisostaan.

– Kun aloin tutkia aihetta, ymmärsin aika pian, että Aino Marsio-Aalto oli tasavertainen tekijä miehensä rinnalla. He loivat pitkälti yhdessä sen, minkä me nyt tunnemme Aallon peruskielioppina, Suutari kertoo.

Aallot olivat kansainvälisiä jo hyvin nuorina. Seurallinen pariskunta tunsi kaikki silloiset keskeiset arkkitehdit ja seurapiirit aina Rockefellereitä myöten.

Etenkin Alvar Aalto halusi hurmata ihmisiä, ja vaimo tiesi hänen seikkailuistaan.

– Aino ilmiselvästi vähän kärsi tästä, mutta hän käänsi kritiikin itseensä sanomalla, ettei kykene olemaan samalla tavalla villi ja vapaa.

Suutari kertoo löytäneensä molemmista Aalloista samaistumispintaa.

– Alvarin tarve olla esillä ja huomattuna on varmaan monia elokuvaohjaajia yhdistävä asia. Toisaalta tunnistin paljon itseäni myös Ainon kirjeistä. Meilläkin on ollut paljon tilanteita, joissa mies on pitkiä aikoja kuvauksissa ja minä vähän kiukkuisena yksin lasten kanssa kotona, itsekin taiteilijaliitossa elävä Suutari kertoo.

Alvar ja Aino Aalto olivat tasavertainen arkkitehtipari, vaikka historia muistaakin miehen paremmin. Kuva: Aallon perhe

Uusi puoliso toi naurun takaisin

Aino Aalto oli modernin naisen esikuva: hän valmistui arkkitehdiksi ennen miestään, opiskeli myös puusepän taitoja ja nousi myöhemmin Artekin toimitusjohtajaksi. Kaiken tämän ohella hän oli kahden lapsen äiti.

– Hän oli kova mimmi, todella arvostettava suurnainen, eikä Alvar yrittänyt häntä pienentää tai piilottaa. Päinvastoin, aikalaisten mukaan hän korosti Ainon merkitystä arkkitehtina, Suutari toteaa.

Ainon kuollessa syöpään vuonna 1949 Alvar Aalto musertui täysin. Elokuvassa näytetään hiilipiirroksia, jotka hän on luonnostellut vaimonsa kuolinvuoteella.

Vasta uusi puoliso, nuori kollega Elissa Aalto toi naurun takaisin arkkitehdin elämään.

– Siitä alkoi ehkä kaikkein komein luomiskausi Aallon uralla, 1950-luvun punatiiliarkkitehtuurikausi.

Siinä vaiheessa Alvar Aalto oli jo maailmankuulu ja luonut hovin ympärilleen.

– Elissaa verrattiin automaattisesti Ainoon. Se oli hänelle varmasti kova paikka, mutta hän ei suostunut uhriksi, Suutari pohtii.

Alvar Aalto oli eloisa seuramies. Kuva: Göran Schildt
Alvar Aalto oli eloisa ja hyvin kielitaitoinen seuramies, joka rakasti ihmisten hurmaamista. Kuva: Göran Schildtin arkisto

”Aallot kääntyisivät haudassaan!”

Dokumentaristi kuvailee Aaltoja tunteiden arkkitehdeiksi, jotka ymmärsivät, mitä ihminen tarvitsee tilalta. Esimerkiksi Paimion sairaala oli suunniteltu horisontaalissa makaavalle ihmiselle.

– Kaikessa heidän tekemisessään oli läsnä humaanius, joka tuntuu nykyään olevan välillä kateissa. Luulen, että sen takia heidän työnsä ovat kestäneet aikaa niin hyvin.

Tänä päivänä Helsingin Jätkäsaareen tehdään kerrostaloja, joissa on putkimaisia käytäviä ja makuuhuoneita ilman ikkunoita.

– Aallot kääntyisivät haudassaan! Suutari huudahtaa.

Lue myös: Alvar Aalto oli hieno arkkitehti, mutta yhdestä hänen virheestään tullaan Suomessa maksamaan ikuisesti (HäSa 26.6.2020)

Suutari sai elokuvaansa varten Aallon suvulta Aino ja Alvar Aallon kirjeenvaihtoa, josta dokumentissa kuullaan katkelmia.

Alvar Aallon äänenä on Suutarin puoliso, näyttelijä Martti Suosalo, joka oli ensimmäistä kertaa vaimonsa ohjattavana.

– Vähän jännitti, miten Virpi minua ohjaa. Jääkö hän vatvomaan jotain yksityiskohtaa, mistä hän ei ole varma. Mutta se olikin hyvin mutkaton ja hauska kokemus, Suosalo kertoo.

Lue myös: Näin näyttelijä loihtii esiin itkun ja ahdistuksen – Martti Suosalolla on erityinen tapa häivyttää omat tunnetilat ennen esitystä (HäSa 14.3.2020)

Näyttelijä Martti Suosalo oli ensimmäistä kertaa vaimonsa ohjattavana, kun hän toimi Alvar Aallon äänenä Virpi Suutarin uudessa dokumenttielokuvassa.

”Onneksi se kaveri häippäisee kohta meiltä”

Poikkeuksellisen projektista teki Suosalolle siihen liittyneen pohjatyön määrä.

– Kuuntelin neljä vuotta Virpin juttuja Alvar Aallosta. Onneksi se kaveri häippäisee kohta meiltä kotoa, Suosalo hymyilee vaimolleen, joka kieltää tätä olemasta mustasukkainen vuonna 1976 kuolleelle miehelle.

– Hän hurmaa haudankin takaa, Suosalo naurahtaa.

Suutari myöntää havainnossa olevan jotain perää.

– Ohjaajan pitää olla päähenkilönsä puolella ja jollain tapaa jopa rakastua häneen. Mutta olen luvannut, että Alvar lähtee nyt muutaman viikon sisällä.

Sujuiko yhteistyö niin hyvin, että voisitte jatkaa sitä myöhemminkin?

– Siitä en uskalla unelmoidakaan, Suosalo sanoo, mutta toteaa heti perään toivovansa Suutarin tekevän joskus myös fiktiota.

– Se olisi suorastaan hänen velvollisuutensa tuolla näkemyksellä, taidolla ja kokemuksella, Suosalo kannustaa. HäS

Baker House on bostonilaisen yliopiston Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) opiskelija-asuntola, jonka Alvar Aalto suunnitteli opettaessaan MIT:ssä vuonna 1946. Kuva: Euphoria Film
Viipurin kirjasto on yksi Alvar Aallon tunnetuimpia töitä. Sen kattoikkunoista lankeaa Aallolle tunnusomaisesti paljon epäsuoraa valoa. Kuva: Euphoria Film
Viipurin kirjasto on yksi Alvar Aallon tunnetuimpia töitä. Sen kattoikkunoista lankeaa Aallolle tunnusomaisesti paljon epäsuoraa valoa. Kuva: Euphoria Film

Aalto

Alvar Aalto 1940-luvulla työnsä ääressä. Kuva: Museovirasto. Kuva: Museovirasto
Alvar Aalto 1940-luvulla työnsä ääressä. Kuva: Museovirasto

Käsikirjoitus ja ohjaus Virpi Suutari. Leikkaus Jussi Rautaniemi.

Alvar ja Aino Aallon kirjeitä lukevat näyttelijät Martti Suosalo ja Pirkko Hämäläinen.

Säveltäjä Sanna Salmenkallio. Äänisuunnittelija Olli Huhtanen.

Tuottajat Timo Vierimaa, Virpi Suutari ja Martti Suosalo.

Elokuvateattereissa

4.9.

Virpi Suutari

Virpi Suutari. Kuva: Esko Tuovinen

Syntynyt Rovaniemellä 1967.

Kansainvälisesti palkittu dokumentaristi.

Suomessa voittanut parhaan elokuvan Jussin elokuvillaan Yrittäjä (2018), Eedenistä pohjoiseen (2014) ja Joutilaat (2001).

Taiteilijaprofessori 2012–2016.

Omistaa elokuvia ja teatteriesityksiä tuottavan yrityksen Euphoria Filmin yhdessä puolisonsa Martti Suosalon kanssa.

Alvar Aalto

Kansainvälisesti tunnettu ja palkittu arkkitehti.

Alvar Aalto kotipihallaan, Kuva: Aino Aalto/Aallon perhe

Syntyi 1898 Kuortaneella ja kuoli 1976 Helsingissä.

Perusti 25-vuotiaana arkkitehtitoimiston ja palkkasi arkkitehti Aino Marsion. Pariskunta avioitui vuonna 1924.

Funtionalistin tunnetuimpia töitä mm. Paimion parantola, Viipurin kirjasto, MIT:n asuntola Bostonissa, Finlandia-talo ja yksityiskoti Villa Mairea.

Suunnitteli myös huonekaluja ja lasiesineitä. Yksi Artekin perustajista yhdessä Aino-vaimonsa kanssa.

Jäi leskeksi vuonna 1949.

Avioitui uudelleen vuonna 1952 arkkitehti Elsa Mäkiniemen kanssa, joka vaihtoi nimensä Elissa Aalloksi.

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic