Kanta-Häme

Ohjausryhmä ehdottaa maakunnallista sote-ratkaisua

Kanta-Hämeen kunnille olisi parasta, jos erikoissairaanhoidon ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut järjestäisi maakunnallinen sote-alue, joka olisi kuntayhtymä. Peruspalvelut taas hoidettaisiin seudullisesti.

Näin Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seuduille perustettaisiin peruspalvelujen tuotantoalueet. Ne voitaisiin toteuttaa joko kuntayhtymänä tai vastuukuntamallilla.

Seudut ja sote-alue

Tällaiseen lopputulokseen tuli THL:n, Kanta-Hämeen maakunnan ja sairaanhoitopiirin ohjausryhmä, joka on syksystä alkaen miettinyt, mikä olisi paras malli hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut Kanta-Hämeessä.

– Malli tarkoittaa, että kaikki ne palvelut, joita Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut eivät pysty järjestämään itse, tukeutuisivat sote-alueeseen, sanoo ohjausryhmän vetäjä, tutkimusprofessori Markku Pekurinen THL:stä.

Kuntien ja kuntayhtymien edustajia oli tiistaiaamuna kuuntelemassa Hämeenlinnan Raatihuoneessa, kun Pekurinen ja THL:n hallintoylilääkäri Eeva Reissell esittelivät terveydenhuoltoselvitystä.

Pekurinen huomautti, että työtä ei suinkaan helpottanut se, että aivan viime metreillä julkistettiin kansanedustaja Petteri Orvon vetämän koordinaatioryhmän esitys. Muitakin muutoksia ja yllätyksiä tuli pitkin matkaa.

Ratkaisuja vapaaehtoisesti

Pekurinen korosti kuitenkin sitä, ettei uutta sote-lakia vielä ole, ja kunnilla on nyt mahdollisuus tehdä vapaaehtoisesti ratkaisujaan.

Kanta-Hämeen keskussairaalan ylilääkäri Markku Järvinen toi tilaisuuteen sairaanhoitopiirin johtajan Jouko Isolaurin terveiset.

– Jos nyt odotetaan valtakunnallisia ratkaisuja, ei ole takeita sitä, kuinka kauan joudutaan odottamaan.

Järvinen huomautti, että esimerkiksi Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä on jo tehty omia ratkaisuja.

– Meidän ei tarvitse odottaa yhtään mitään. Meidän tulisi perustaa pieni, noin kymmenen hengen työryhmä selvittämään asiaa. Ja ehdotukset valtuustoille vielä tämän vuoden aikana. On aika panna tämä asia kuntoon.

Mahdollista rakentaa oma malli

Järvinen sanoi uskovansa, että asiassa voidaan saavuttaa maakunnallinen yksimielisyys.

– Vai onko jollakulla esittää parempi vaihtoehto?

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) oli samaa mieltä.

– Meillä on nyt tilaisuus rakentaa oma malli, päättää itse. Istutaan nokakkain ja etsitään ratkaisu.

Rautio huomautti, että muutama vuosi voidaan mennä eteenpäin nykyiselläkin mallilla, mutta sitten on edessä kylmä kyyti. Siitä ovat osoituksena selvityksen monet kaaviot, jotka todistavat, kuinka paljon kuntien menot kasvavat tulevina vuosina, kun vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Menot kasvavat vuoteen 2020 mennessä 17 prosenttia ja vuoteen 2040 mennessä jopa 70 prosenttia.

Muutos ja lisää rahaa

Kaupunginvaltuutettu Kari Ilkkala (ps.) Hämeenlinnasta sanoi, että nyt tarvitaan radikaaleja rakenteellisia muutoksia ja lisää rahaa.

– Sosiaalipuolen rahoitukseen tarvitaan vahva painopisteen muutos.

Lopen kunnanjohtaja Karoliina Viitanen arvosteli sitä, että selvityksestä puuttui iso osa sosiaalipalveluista. Markku Pekurisen mukaan ne oli rajattu tarkoituksellisesti pois. Sosiaalipuolelta olivat mukana vain vanhuspalvelut. (HäSa)