Kanta-Häme

Oikeiston ja vasemmiston äänestäjät kauempana toisistaan kuin vuosikymmeniin

Sekä arvoliberaalien ja -konservatiivien että oikeiston ja vasemmiston väliset jakolinjat ovat vahvistuneet Suomessa. Poliittisista jakolinjoista väitelleen tutkija Jussi Westisen  tutkimusten mukaan jo vuoden 2011 eduskuntavaaleissa liberaali–konservatiivi-jako alkoi vahvistua. Sitä ennen oli nähty talouskasvun hiipuminen, tukipaketit ja maahanmuuttokysymysten politisointi.

Myös vasemmisto–oikeisto-jako Suomessa on syventynyt 2000-luvulla, erityisesti viime eduskuntavaalien jälkeen. Vasemmistoliiton, sdp:n ja vihreiden äänestäjäkunnat ovat vasemmistolaistuneet, perussuomalaisten ja kokoomuksen oikeistolaistuneet. Niin kertoo keskustaa lähellä olevan ajatuspaja E2:n marraskuussa julkaistu tutkimus, jonka toinen tekijä on Westinen.

Tutkimuksen mukaan eduskunnan oikeistolaisin puolue kokoomus ja vasemmistolaisin puolue vasemmistoliitto ovat nyt äänestäjäkunnaltaan kauempana toisistaan kuin vuosikymmeniin. Keväällä 2016 perussuomalaisten kannattajakunta oli kaikista eduskuntapuolueista toiseksi oikeistolaisin. Perussuomalaiset oli oikeistolaistunut eniten.

Arvot muuttuvat liberaaliin suuntaan
Talouden laskusuhdanteen ja pakolaisuuden kaltaiset ilmiöt ovat nostaneet arvot politiikan keskiöön. Pitkän aikavälin arvotutkimusten mukaan suomalaisten arvot muuttuvat liberaalimpaan eli vapaamielisempään suuntaan. Samaa todisti myös Lännen Median Taloustutkimuksella teettämä arvokysely, jonka tulos julkaistiin kuntavaaliviikonloppuna.

Kuntapolitiikkaa tutkineen valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaaren mukaan kyselyn tuloksella oli selvä kytkös kuntavaaleihin. Vaaleissakin liberaalien arvojen kannattajat, kuten vihreät ja vasemmistoliitto, voittivat ja arvokonservatiivit, kuten perussuomalaiset, hävisivät. 

– Arvokyselyn mukaan avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus ovat vahvistuneet kansalaisten keskuudessa, kun taas arvokonservatismi vähentynyt. Se näkyy esimerkiksi suhtautumisessa seksuaalikysymyksiin. 

Jussi Westisen mukaan liberaalien arvojen suosion kasvu näkyy jopa neljän vuoden eduskuntavaaliperiodin aikana.

Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksen keskeisimpiä havaintoja oli Westisen mukaan se, että sukupuolten väliseen tasa-arvoon, seksuaalivähemmistöihin ja eri etnisiin ryhmiin suhtauduttiin suopeammin kuin aiemmin. Muutos oli tapahtunut vaalikauden aikana ja koski aika lailla koko väestöä.

Westisen mukaan arvojen puolesta vihreiden ja vasemmistoliiton menestykselle olisi ollut mahdollisuus jo silloin. Vaikean sixpack-hallituskauden jälkeen ne eivät siihen kuitenkaan pystyneet. LM-HäSa

Lisää aiheesta sunnuntain Hämeen Sanomissa.