Kanta-Häme

Oikeita töitä pitkäaikaistyöttömille

Tervakoskelainen Anne Keränen, 42, on käynyt Turengin työpajalla kohta vuoden. Nyt hän haluaisi siirtyä kuntouttavasta työtoiminnasta oikeisiin töihin.

Anne Kerästä ja muita yli 25-vuotiaita työttömiä varten on Hämeenlinnan seudulla aloitettu uusi, kolmivuotinen Työn paikka -hanke. Keränen on ensimmäisiä mukanaolijoita.

Hankkeen tarkoituksena on löytää aikuisille pitkäaikaistyöttömille töitä, ja vieläpä nopeasti. Tavoitteena on, että esimerkiksi Keräsellä on oikea työpaikka vielä tämän vuoden aikana.

Uusia toimintamalleja

Tarkoitus on myös kehittää uusia palveluja ja toimintamalleja. Työllistymisen edistämisessä tehdään moniammatillista yhteistyötä.

Hanke on osa hallitusohjelmaan kuuluvaa kuntakokeilua, joka jatkuu vuoden 2015 loppuun saakka. Kokeiluun liittyviä hankkeita on Suomessa kaikkiaan 23.

Yksi työmuoto Hämeenlinnan seudun hankkeessa ovat työnhakuklubit. Hämeenlinnassa sellainen on toiminut jo helmikuusta alkaen Kastellin yhteydessä, Janakkalassa ja Hattulassa klubi alkaa toimia kunnan työpajoissa.

Työnhakuklubin tarkoitus on sama kuin koko hankkeenkin: etsiä työttömille oikeita, vakituisia töitä, joista maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantajayrityksillä on mahdollisuus saada palkkatukea.

Hankekierre poikki

Projektipäällikkö Heikki Rantala korostaa, että tässä hankkeessa on tarkoitus etsiä todellisia työpaikkoja, ei hankerahoilla pyöritettäviä lyhytaikaisia töitä.

– Kun esimerkiksi yhdistykset palkkaavat työntekijöitä palkkatuen avulla, ne eivät voi palkata samaa henkilöä enää sen jälkeen kun tukiraha loppuu. Tässä on tarkoitus saada hankkeistamiskierre poikki.

Osa niistä, joille etsitään töitä tämän hankkeen avulla, voivat tällä hetkellä olla kuntouttavassa työtoiminnassa, kuten Anne Keränenkin on. Osalla voi olla takanaan työllistämistöitä – Anne Keräsellä on kokemusta niistäkin.

Oleellista työnhaussa on, että työnantajalle voidaan esittää, mitä työnhakija osaa. Tässä on haastetta, sillä pitkäaikaistyöttömien joukossa on paljon niitä, joilla ei ole mitään kunnollista koulutusta. Monella ei ole kehuttavaa työkokemustakaan.

Osaaminen tiedoksi työnantajalle

Vaikka ihmisellä ei ole tutkintotodistusta, hän voi kuitenkin osata monia asioita. Hankkeessa mietitään, miten osaaminen saadaan työnantajan tietoon. Sitäkin pohditaan, voitaisiinko esimerkiksi työpajoissa opitut taidot lukea hyväksi toisen asteen ammatillisessa tutkinnossa.

Aulis Veteläinen toimii hankkeen työhönvalmentajana ja työnetsijänä. Hänen mielestään koulutuksessa on oleellisinta se, että työelämä hyväksyy sen. Kaiken koulutuksen ei tarvitse kestää vuosikausia.

– Esimerkiksi kynsienlaittaja voi saada itselleen ammatin viikonloppukurssin käytyään. Rengasasentajankaan ei tarvitse välttämättä suorittaa monivuotista koulutusta. Pääasia on, että rengasliike hyväksyy asentajan pätevyyden, Veteläinen sanoo.

– Tärkeintä on, että voidaan todentaa se, mitä ihminen osaa.

Työttömille omat portfoliot

Todentamisessa aiotaan käyttää portfolioita eli työkansioita. Sellaista Anne Keränenkin alkaa pian suunnitella yhdessä hankeväen kanssa.

– Siihen laitetaan Annen koulutus, mitkä ovat hänen kiinnostuksensa kohteet, millainen ihminen hän on, Janakkalan työpajan vetäjä Tomi Lindstén kertoo.

Anne Keränen kertoo, että hän haluaisi mieluiten asiakaspalveluun tai myyntityöhön. Sellaisesta hänellä on eniten työkokemustakin.

– Toimistotyökin kiinnostaisi, mutta siihen pätevyys ei riitä.

Tietokoneille olisi käyttöä

Heikki Rantala heittää haasteen yrityksille. Ne voisivat lahjoittaa käytettyjä tietokoneita työpajoille. Hankkeen rahoilla ei tietokoneita voi ostaa.

– Työpajoissa niitä tarvitaan. Jos ihmisellä ei ole atk-taitoja, hän on oikeasti syrjäytynyt. Keski-ikäisten tietokoneosaaminen ei ole vahvaa, Rantala sanoo.

Tietokonetta tarvitaan esimerkiksi nettipohjaisten portfolioiden tekemisessä. (HäSa)