Kanta-Häme Hämeenlinna

Öljysuojarahastosta hyötyvät myös alueelliset pelastustoimet – Kanta-Hämeessä sen tuki on merkittävä

Teemu-laivasta pääsi öljyä Vanajaveteen Hämeenlinnan keskustassa vuonna 2016.

Öljysuojarahastolla on äärimmäisen suuri merkitys myös Kanta-Hämeen maakunnalle.

– Vuosittain Kanta-Hämeen pelastuslaitos saa satoja tuhansia euroja suoranaista tukea ja avustusta öljysuojarahastosta, pelastustoiminnan suunnittelija Paavo Jokinen kertoo.

Öljysuojarahastosta maksetaan korvauksia öljyvahingoista ja niiden torjumisesta.

Lisäksi rahastosta maksetaan korvauksia ja myönnetään avustuksia torjuntakaluston hankkimiseen ja ylläpitämiseen.

– Suurin osa korvauksista menee alueellisille pelastustoimille, ympäristöministeriön hallitussihteeri Merja Huhtala kertoo.

Rahastolla uutta kalustoa

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen käyttämät veneet ovat lähes kokonaan öljysuojarahaston rahoittamia. Vain viidesosa veneen hinnasta on pelastuslaitoksen itse maksettavana.

Rahastosta maksetaan myös veneiden käyttö- ja huoltokustannukset lähes kokonaan.

– Ensi viikon keskiviikkona pelastuslaitos saa uuden öljysuojarahaston rahoittaman veneen käyttöönsä, Jokinen kertoo.

Osa pelastuslaitoksen kalustosta, kuten hydrauliset pelastusvälineet, ovat vain osittain öljysuojarahaston rahoittamia.

Täysin öljysuojarahaston rahoittamaa on öljynimeytykseen käytettävä imeytysaine.

– Korvausprosentit vaihtelevat 25 prosentista täyteen sataan prosenttiin, Jokinen täsmentää.

Harjoittelua Vanajavedellä

Tällä viikolla Kanta-Hämeen pelastuslaitos harjoitteli öljyntorjuntaa Vanajavedellä.

Vanajanselälle sijoittuvissa harjoituksissa pelastuslaitos laski raskasta öljypuomia. Maanantaina alkaneissa harjoituksessa raskasta puomia laskettiin Kalvolassa sijaitsevan laiturin ympärille.

Öljynpuomitusharjoituksen lisäksi pelastuslaitos harjoitteli etsintää Vanajanselällä

Jokisen kertoi aikaisemmin tällä viikolla Hämeen Sanomille, että harjoituksessa ei käytetty öljyä, vaan ainoastaan puomitusta harjoiteltiin.

– Kuvitteellinen öljyä vuotava vene on laiturissa, ja rajaamme vuodon laiturin ympärille.

 

Kanta-Hämeen pelastuslaitos harjoitteli öljypuomin laskemista Vanajavedellä maanantaina. Kuva: Kanta-Hämeen pelastuslaitos.

Pelastuslaitos joutuu turvautumaan raskaaseen öljypuomiin harvoin.

Jokisen mukaan kalustoa käytettiin muun muassa Hämeenlinnan keskustassa muutama vuosi sitten, kun ravintolalaiva Teemu vajosi Paasikiventien varrella.

Syyskuun alussa Hämeenlinnan edustalla oli myös öljyvuoto.

Sen rajaamiseen pelastuslaitos joutui käyttämään huomattavasti kevyempää puomia.

 

Kanta-Hämeen pelastuslaitos eristi öljyisen alueen Linnanniemen alueella syyskuun alussa. Kuva: Riku Hasari

Öljysuojarahaston varat tulevat maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä peritystä öljysuojamaksusta.

– Öljysuojamaksua on peritty 0,50 euroa jokaiselta täydeltä tonnilta. Suurin öljyn tuoja Suomeen on Neste, Huhtala kertoo.

Rahastoon on myös siirretty keskimäärin 2-3 miljoonaa euroa öljyjätemaksuvaroja vuodessa.

Koko öljysuojarahaston oma pääoma oli viime vuonna 40,23 miljoonaa euroa, ja rahastosta myönnettiin torjuntavalmiuden ylläpitoon valtakunnallisesti reilu kymmenen miljoonaa euroa. HäSa

 

Öljysuojarahasto

Öljysuojarahasto on Suomessa toimiva lakisääteinen rahasto, joka on Suomen valtion talousarvion ulkopuolella.

Se on ympäristöministeriön alainen rahasto, joka on perustettu vuonna 1974.

Öljysuojarahasto korvaa maa- ja vesialueilla tapahtuvien öljyvahinkojen ja niiden torjunnan kustannukset silloin, kun vahingon aiheuttajaa ei tiedetä tai aiheuttaja ei kykene korvaamaan kustannuksia.