Kanta-Häme

Omahoito lisää hoitopalveluihin järkeä

Projektijohtaja Hanna Nordlund on tottunut vastaamaan epäileville tuomaille.

Ei, kysymys ei ole siitä, että ihmiset patistetaan etsimään vastauksia verkosta lääkärinvastaanoton sijasta. Ei myöskään siitä, että ihmiset tekevät omia syöpädiagnooseja tai laativat itselleen hoitosuunnitelmia sydänkohtauksen jälkeen.

Ykköstavoitteena ei ole edes verovarojen säästäminen.

– Ydinajatus on, että prosessit hoitopalveluissa saadaan muuttumaan. Että toiminta muuttuu, sanoo Nordlund.

Keneltäkään ei olla ottamassa pois mahdollisuutta käyttää perinteisiä sote-palveluja, mutta tuhria ja päällekkäisiä toimintoja ODA-hanke haluaa karsia.

Esimerkiksi Helsingissä soitetaan terveysasemille vuosittain miljoona puhelua, joista neljännes koskee suhteellisen yksinkertaisesti hoidettavia vaivoja, kuten hengitystie- ja virtsatietulehduksia.

– Helsingillä on 120 henkilötyövuotta kiinni puhelimissa, kun toiminta voitaisiin hoitaa pitkälti automaattisesti.

Omahoidossa kansalainen menee tekemään kuvauksen oireistaan nettiin, missä ovat jo valmiiksi hänen taustatietonsa todennäköisesti Kantapalveluiden kautta. Hän voi lisätä järjestelmään omia mittaustietojaan ja saa järjestelmästä toimintasuosituksen. Jos olo kurjistuu, saa potilas ajanvarausoikeuden sähköiseen järjestelmään.

– Nämä oirearviot tehdään yleisimpiin käyntisyihin liittyen, mikä vapauttaa resursseja terveyskeskuksissa ja yhteispäivystyksissä, sanoo Nordlund.

Myös hyvinvointitarkastukset ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit voidaan tulevaisuudessa järjestää verkkopalveluna. Näin lyöd��än samalla kapuloita polarisaation rattaisiin, jonka vuoksi hyvinvoivat suomalaiset ovat entistä terveempiä ja huonosti voivat entistä sairaampia.

–Näillä palveluilla yritetään saada kiinni niistä ihmisistä, jotka ovat siellä polarisaation väärässä päässä. Usein eläkeläiset jäävät säännöllisten tarkastusten ulkopuolelle. Työttömät ovat toinen ryhmä.

Projektijohtaja sanoo, että sosiaalipalveluissa ODA ei pääse yhtä syvälle kuin terveydenhoidossa. Ensimmäisenä järjestelmä antaa mahdollisuuden arvioittaa oma oikeus omaishoidontukeen, kuljetuspalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun.

Nordlundin mukaan ODA on suunniteltu siten, että se istuu tulevaan sote-palvelujen rakenteeseen, millainen se sitten onkaan. Kustannushyötyjen kannalta hän pitää digitaalista omahoitoa sote-uudistusta tehokkaampana.

– Kustannushyötyjä voidaan saada jonkin verran rakenteita muuttamalla, mutta ne isot kustannushyödyt tulevat toiminnan muuttamisen kautta.

Hämeenlinnalainen Nordlund kehuu kotikaupunkinsa rohkeutta tarjota asukkailleen minunterveyteni.fi-palvelua ja osallistumista valinnanvapauskokeiluun. Ihmisiä on ollut vaikeaa houkutella käyttämään niitä, mutta kun kynnyksen yli on kerran astunut, ei palaaminen entiseen kiinnosta.

– Ihmiset ovat oppineet vaatimaan sähköisiä palveluja. Kuka meistä haluaa enää jonottaa pankissa tai täyttää paperisia veroilmoituksia? konkretisoi Nordlund. HÄSA