Kanta-Häme

Omaishoitajille tarkoitetut rahat jämähtävät kuntiin - hoitajat kaipaavat lisää palkkiota ja vapaata

Korvamerkitsemättömän satsauksen perään on kyselty muun muassa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.
Marjo-Riitta Uotila toimii isänsä Pentti Suomisen omaishoitajana Hämeenlinnan Jukolassa. He ovat onnellisia siitä, että heidän asuntonsa ovat kerrostalossa ihan lähekkäin. Molemmilla on omaa rauhaa, ja Suominen kertoo viihtyvänsä hyvin myös yksin, vaikkapa Yle Areenan ääressä. Kuva: Riku Hasari
Marjo-Riitta Uotila toimii isänsä Pentti Suomisen omaishoitajana Hämeenlinnan Jukolassa. He ovat onnellisia siitä, että heidän asuntonsa ovat kerrostalossa ihan lähekkäin. Molemmilla on omaa rauhaa, ja Suominen kertoo viihtyvänsä hyvin myös yksin, vaikkapa Yle Areenan ääressä. Kuva: Riku Hasari

Omaishoidon kanssa tekemisissä olevat ovat alkaneet kysellä, miksei edellisen hallituksen satsaus näy kunnissa. Hallitus osoitti vanhusten ja vammaisten omaishoitoon vuosille 2016–2019 yhteensä noin 310 miljoonaa euroa.

Valtion rahojen perään kysellään esimerkiksi Riihimäellä, jonne tuota rahaa on tullut tuoreen valtuustoaloitteen mukaan noin 300 000 euroa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kysely kertoi, että valtion lisärahat päätyivät kunnissa omaishoitoon huonosti. Taloussanomien (30.9.2019) mukaan puolet kunnista vastasi, ettei rahoilla ollut vaikutusta.

”Palkkio pitäisi tehdä verottomaksi”

Isäänsä Pentti Suomista hoitava Marjo-Riitta Uotila tietää mihin rahaa tarvittaisiin: omaishoitajan palkkio pitäisi tehdä verottomaksi ja vapaapäiviä tarvittaisiin lisää.

– Noin 500 euroa kuussa palkkiona sinällään nostaa omanarvontuntoa, mutta ei se riitä. Olen hoitajana läpi vuorokauden, läpi viikon. Vapaapäiviä on kolme kuukaudessa. Silloin isä menee Ilonpisaraan, Uotila kertoo.

– Kyllä valtio voittaa miljardeja omaishoitajien ansiosta, Suominen, 87, sanoo.

Hämeenlinnan osuus joitakin satojatuhansia

Tulosaluejohtaja Leena Harjula sanoo, ettei THL:n kyselyssä edes ollut suoraa kysymystä, onko kaupunki käyttänyt noita rahoja juuri omaishoitoon.

– Ei sellaista olisi voinut ollakaan, koska tuo raha sisältyy valtionosuuksien könttäsummaan.

Harjula arvioi Hämeenlinnan osuudeksi rahoista joitakin satojatuhansia euroja.

Valtio ei ole kuntien laajan itsehallinnon vuoksikaan määrännyt, että sosiaali- ja terveystoimeen tarkoitetut rahat tulisi käyttää johonkin tiettyyn tarkoitukseen.

Jos täyttää kriteerit, saa tukea ja palkkion

Omaistoiminnan ohjaaja Susanna Kollanus Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ry:stä kertoo, että yhdistys on muun tiiviin yhteistyön ohessa keskustellut valtionosuuksista niin Hämeenlinnan kuin seudun muidenkin kuntien kanssa. Vastaus on ollut, että rahoja ei ole korvamerkitty.

Leena Harjula sanoo, ettei asia ole realisoitunut Hämeenlinnassa ongelmaksi, sillä täällä on jo vuosien ajan myönnetty hoitopalkkio kaikille kriteerit täyttäville – riippumatta siitä onko lisää rahaa tullut vai ei.

Harjulan mukaan omaishoidosta ei ole haluttu myöskään säästää. Omaishoito on huomattavan edullista verrattuna muihin hoitomuotoihin, etenkin laitoshoitoon. Harjula ei ole kuullut, että kaupungin säästöpaineet kohdistuisivat omaishoitoon.

Omaishoitajien määrän toivotaan kasvavan

Budjetissa tälle vuodelle kaupunki varautui omaishoitajien määrän kasvuun lisäämällä palkkiomäärärahaa 250 000 eurolla.

– Se oli lähinnä vain indeksikorotus, mutta se kuvastaa sitä, että omaishoitajien määrän toivotaan lisääntyvän, Harjula sanoo. Hän arvioi, että omaishoidon tukea saavien osuus 75 vuotta täyttäneistä voisi ensi vuonna nousta lähelle kuutta prosenttia.

– Yllättävän paljon on niitä, jotka toimivat omaishoitajina, mutta eivät tiedon puutteen vuoksi hae tukea. Hoitosopimuksessa sovitaan palkkion lisäksi muun muassa tarvittavista omaishoitoa tukevista palveluista ja vapaiden pitämisestä.

Omaishoitajat voivat saada erityisen liikuntakortin. Tänä vuonna kaupunki on myös ottanut käyttöön kaikille uusille omaishoitajille järjestettävät valmennuspäivät Ilves-kodilla.HÄSA

Lue myös: Omaishoitajia on erilaisia niin kuin on hoidokkejakin – kaikki eivät edes tunnista olevansa omaishoitajia