Kotitalouksissa on kaiken aikaa käynnissä melkoinen jäte- ja kierrätysralli. Kuva: Terho Aalto
Kanta-Häme

Mielipide: Omakotiasujista on tullut jätekuskeja

Ennen kaikki niin siistiä ja helppoa. Tiskikaapin ovessa oli yksi roskis, johon sai laittaa lähes kaikki roskat. Iso jätesäiliö tyhjennettiin joka toinen viikko ja luokkaretkirahastoa kartuttavat koululaiset keräsivät paperit, tölkit ja pullot.

Nyt tontilla on kompostori biojätteitä varten.

Tiskipöydällä on jos jonkinlaista purkkia ja tölkkiä kuivumassa.

Alakaappiin on viritelty jätevaunun lisäksi useita pömpeleitä, jotta ei monta kertaa päivässä tarvitsisi käydä ulkovarastossa tyhjentelemässä niitä isompiin keräilyastioihin.

Säilytystilat täyttyvät kuitenkin nopeasti ja roskan määrä alkaa ahdistaa.

Auton peräkontti ja takapenkki lastataan täyteen ja sitten lähdetään kierrätyspisteeseen. Siellä tahmaiset purkit, pullot, tölkit yritetään tunkea aina pienenevistä aukoista oikeisiin kohteisiinsa.

Kotiin palattua on vuorossa enää auton imurointi, verhoilun putsaus ja naarmujen korjaus. Pari viikkoa autossa pyörinyt, ja hiukan vuotanut kinkkurasvatölkki sekä tahmaiset paristot laitetaan uusiin muovipusseihin.

Peräkontissa rikkoutunut loisteputki voidaankin jo hyvällä omallatunnolla laittaa roskikseen.

Niin ja tietysti ne UFF:lle vietävät vaatepussit, pari peiliä, styroxit, oluttölkkikassit, auton akku, muutama sähkölaite jne. odottavat vielä parempaa tietoa toimitusosoitteestaan.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta normaalijätteet saadaan toimitettua kauppareissulla. Ei tule kuin ehkä sata kiloa ylimääräistä hiilidioksidipäästöä vuodessa.

Jäteauto käy edelleen säännöllisesti tyhjentämässä lähes tyhjän roskiksen.

Erkki Nurminen

Hämeenlinna