Kanta-Häme

Omakotiunelma mahtuu jo muutamaan neliöön

Käpylän takapihoille Helsinkiin kaavaillaan sataa 40 neliön miniomakotitaloa. Hämeenlinnassa Hätilään mahdollistettiin kaavassa täydennysrakentaminen, ja Jukolaan harkitaan minitaloalueen perustamista ihan vakavissaan.

– Ihmiset ovat kiinnostuneita, mutta ovatko he sitä niin paljon, että myös ostaisivat minitalon. Se ei selviä millään muulla tavalla kuin rakentamalla ja tarjoamalla heille taloja, Hämeenlinnan yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki sanoo.

Minitaloja on vuoden aikana noussut harvakseltaan Suomen eri puolille, mutta Hämeenlinnaan niitä ei tiettävästi ole rakennettu. Mistään todellisesta buumista ei ole vielä kyse, vaan nyt eletään vasta idean kypsyttelyvaihetta.

Kastelli-talojen liiketoimintajohtaja Jukka Vaaramo on vakuuttunut siitä, että elämme muutoksen kynnyksellä. Kastellin pienin talo on 49-neliöinen tilaihme, mutta eniten myydään yhtiön 79 neliön taloa.

– Minitalojen ongelma on se, ettei niille tahdo löytyä sopivia tontteja. Toivottavasti tilanne vielä ratkeaa, sillä tänään pienuus on kohtuutta. Ihmiset eivät halua olla enää ylenpalttisia. Nyt riittävät pienemmät talot ja yhteisöllisyys, Vaaramo sanoo.

Pienet talot nousivat yleiseen tietoisuuteen viime kesänä Seinäjoen asuntomessuilla jossa oli tavallisten omakotitalojen lisäksi esillä myös kolme minitaloa. Niillä oli kokoa alle 35 neliötä, tai vähemmän.

Messujen jälkeen tarjonta on kasvanut ja suurimmalla osalla itseään kunnioittavista talonrakentajista on oma minitalomallisto.

Jukkatalojen 33 neliön pikkutalossa on kylpyhuone samoin kuin Mammuttihirren 21-neliöisessä minitalossa. Kontion 25 neliön minitalo on oikeastaan vain nukkuma-aitta, sillä siihen ei ole mahtunut omaa vessaa.

– Minitalo halutaan usein vapaa-ajan asunnoksi. Aivan pienessä talossa olisi vakituinen asuminen vaikeaa, sillä siitä on jouduttu riisumaan niin paljon tärkeitä tiloja pois, Vaaramo selvittää.

Suuret omakotitalotunelmat alkoivat kutistua jo kymmenen vuotta sitten. Vuodesta 1971 lähtien talot olivat kasvaneet koko ajan, mutta nyt keskipinta-ala on pienentynyt neliön vuodessa. Nyt talojen keskipinta-ala on hieman yi 140 neliötä.

Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki pitää oman minitaloyhteisön perustamista hyvinkin varteenotettavana vaihtoehtona myös Hämeenlinnaan. Hänen mielestään minitalot istuisivat Jukolan lisäksi vaikka Hätilään ja Kaurialaan.

Minitalojen tiellä on monia ongelmia. Helpoin kysymys ei esimerkiksi ole se, minkäkokoisille tonteille pikkutaloja aletaan rakentaa. Myös infra tulee olemaan ongelma.

– Ei minitaloja voida millekään 600 neliön tontille alkaa rakentaa, kun Poltinaholle rakennetaan jo ihan täysiä omakotitaloja sen kokoiselle tontille, Lähteenmäki muistuttaa.

Tämän päivän minitalot nousevat yleensä jo valmiille omakotitonteille. Ne ovat näppäriä asuntoja vaikka perheen vanhuksille tai teineille.

Minitalot ovat rantautumassa Suomeen joka tapauksessa lujaa vauhtia. Kaksi vuotta sitten minitalojen isäksi itseään kutsuva arkkitehtiopiskelija Olli Enne rakennutti maahan ensimmäiset kaksi 40-neliöistä minitaloa.

Enne sai idean pienistä taloista huomattuaan, että pelkästään Helsingissä on kolme miljoonaa neliötä rakentamatonta maata ja kaksi kolmasosaa talouksista on yhden asukkaan talouksia.

– Minitalo on toimiva ratkaisu pysyvänä kotina. Tiedän sen, kun olen asunut minitalossa sen valmistumisesta lähtien. Tosiasiassa se on suurin kotini, missä olen yleensä asunut, neljän uuden minitalon rakennukselta tavoitettu Enne sanoo.

Enteen minitalo sai aikaan todellisen mediamyrskyn. Yhtäkkiä pikkutalot tuntuivat olevan kaikkien huulilla, vaikka ilmiössä ei sinänsä mitään uutta ollutkaan.

– Suomessa on aina rakennettu pieniä taloja milloin rengeille, milloin mummoille. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Modernit minitalot ovat kuitenkin kaupungeissa, eivätkä haja-asutusalueilla. Niissä pitää pystyä asumaan ilman autoa, Enne korostaa.

Enteen minikoti on kerrosalaltaan 49 neliötä, kaksikerroksinen ja harjakattoinen omakotitalo, joka mahtuu hyvinkin kapealle tontille. Nyt taloja on työn alla kaikkiaan neljä, ja syksyllä urakkaa vielä kristallisoidaan. Alunperin Olli Enne suunnitteli ryhmärakentamista Espooseen, mutta sitten byrokratia teki suunnitelmista stopin.

Nyt Enne sanoo keskittyvänsä minitaloon ja parantavansa sitä entisestään. Mitä vähemmän talossa on neliöitä, sitä tarkemmin se on suunniteltava.

– Minitaloilla on loistava tulevaisuus, mutta jos lupabyrokratiaa ei yhtään helpoteta, ei talojen rakentaminen kannata. Puolen vuoden odottelu on ehdottomasti aivan liian pitkä aika, Enne arvostelee. HÄSA

Päivän lehti

24.10.2020

Fingerpori

comic