Kanta-Häme

Oman kaupungin historiaa perus-hämeenlinnalaiselle

Uusi Hämeenlinnan historiateos on painava, lähes 700-sivuinen tiiliskivi. Paksuuden ja painavuuden ei kuitenkaan pidä antaa pelottaa, sillä kirja on suunnattu tavallisille kaupunkilaisille.

– Teos sisältää mielenkiintoista tietoa perus-hämeenlinnalaiselle, kaupunginjohtaja Timo Kenakkala sanoi kirjan julkistustilaisuudessa maanantaina Raatihuoneessa.

Perusteos tavalliselle kaupunkilaiselle

Teoksen kirjoittaja, hämeenlinnalainen filosofian tohtori Ilkka Teerijoki korostaa, että hänen tavoitteenaan oli saada aikaan luettava ja tavallisen kaupunkilaisen kannalta kiinnostava teos.

– Tarkoituksena oli kirjoittaa perusteos esimerkiksi kaupunkiin muuttavalle henkilölle, joka ei juuri lainkaan tunne kaupunkia ja sen historiaa ja joka haluaa suhteellisen nopeasti selvittää, miten nykytilanteeseen on tultu.

Uusi kirja on siis yleisesitys, ei varsinaisesti tieteellinen tutkimus.

Historiaprojekti alkoi vuonna 2008, jolloin kaupunginhallitus päätti asiasta ja antoi teoksen toteuttamisen toimikunnan tehtäväksi. Kaupunginhallitus päätti myös, että teos julkaistaan kaupungin 375-vuotisjuhlavuoden aikana.

Tarkempi julkaisuajankohta tarkentui elokuun alkuun sen perusteella, että tulevana viikonloppuna Hämeenlinnassa vietetään valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Kirja ja sen tekijä ovat mukana päivien avajaisissa.

Teoksesta tuli suunniteltua paksumpi

– Teoksen laajuudeksi ajateltiin 500 tekstisivua ja kuvitus. Uusi teos ylittää tavoitteen, sillä tekstiä on kymmenen prosenttia suunniteltua enemmän, historiatoimikunnan puheenjohtaja Seppo Myllyniemi selvittää.

Vaikka teoksesta tuli aiottua muhkeampi, tekijän oli jätettävä paljon asioita ulkopuolelle.

– Lähtökohta oli, että teoksen on mahduttava yhteen niteeseen. Kun ajanjaksona oli viimeksi kuluneet sata vuotta, olisi helposti syntynyt kolmiosainenkin teos, Teerijoki sanoo.

Rajauksia oli siis tehtävä, ja tärkein rajaus oli se, että kirjan painopisteeksi valittiin ajanjakso vuodesta 1945 1980-luvulle.

Tuona aikana eli sotien jälkeisinä vuosikymmeninä Hämeenlinna muuttui suhteellisen hiljaisesta pikkukaupungista moderniksi kasvukeskukseksi.

Sen lisäksi kuvaus vuosista 1917–1918 on saanut paljon tilaa.

Kunnallispolitiikkaa ei ole korostettu

Teoksessa on selvitetty monia eri elämänaloja, esimerkiksi hämeenlinnalaisesta urheiluelämästä saa perustiedot. Sen sijaan kunnallispolitiikan kiemuroita kirjassa on vähemmän.

– Kunnallispolitiikkaa ei ole kuitenkaan unohdettu, sillä monet kauaskantoiset päätökset on tehty poliittisten päätösten seurauksena.

Pääosassa on tavallisten ihmisten elinolojen muuttuminen ja kaupunkilaisten näkökulma.

Teerijoki huomauttaa, että kirjoittajan näkemykset asioista näkyvät lopputuloksessa.

– Valintoja on pakko tehdä, ja eri henkilöt kirjoittavat samasta asiasta eri tavoin. Tämä on vain yksi näkemys historiasta, ei sen oikeampi kuin joku toinenkaan, mutta perusteellisesti ajateltu, Teerijoki pohtii.

Kehitys on mennyt hyvään suuntaan

Vanhoja hyviä aikoja haikaileville historiateos muistuttaa, että lähes poikkeuksetta muutokset ovat vieneet kehitystä parempaan suuntaan.

Hyvä esimerkki tästä on vanhustenhuolto. Nykyään kiistellään hoitajamitoituksesta, mutta maailmansotien välisenä aikana tilanne oli jotain ihan muuta.

– Lahdensivun vanhainkodissa 60 hoidokista piti huolta 3-henkinen henkilökunta.

Historiantutkijan tehtävänä on Teerijoen mukaan löytää detaljipaljoudesta ne suuret linjat, jotka osoittavat tärkeimmät syyt muutokselle ja kehitykselle.

– Muutos on se, joka kiinnostaa.

Äärimmäisen kiintoisa ajanjakso

Uusi historiateos käsittelee ajanjaksoa ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle. Aikahaarukka on Teerijoen mielestä äärimmäisen mielenkiintoinen.

– Tuskin koskaan ihmiskunnan historiassa on muutaman sukupolven aikana saatu kokea niin perustavanlaatuisia muutoksia kuin viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana.

Teerijoki korostaa, että vaikka teoksen kansilehdellä on vain hänen nimensä, teos on syntynyt monien tahojen ja asiantuntijoiden yhteistyönä. Päälähteinä hän käytti kaupunginarkistoa, maakunta-arkistoa, kaupunginkirjastoa ja kaupungin historiallista museota. (HäSa)

Hämeenlinnan historia ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle -teosta on myynnissä Vankilamuseon, Palanderin talon ja Sibeliuksen syntymäkodin museokaupoissa sekä Hämeen Heimoliiton toimistossa. Myöhemmin sitä on mahdollisesti saatavilla myös Hämeenlinnan kirjakaupoista. Hinta 40 euroa.