Kanta-Häme

Oman tukiaseman saa vain iso asiakas

Mäskälässä lähellä Vanajanlinnaa asuva yrittäjä Juha Harilo on poikkeustapaus. Hän väänsi tarpeeksi kauan puhelinoperaattorinsa DNA:n kanssa, kunnes katvealueella sijaitsevaan rintamamiestaloon asennettiin varsinaisen tukiaseman lähettämää kännykkäsignaalia vahvistava toistin.

Aiemmin Harilon yrityksen toimisto sijaitsi kotona, ja puhelu saattoi katketa, kun vaihtoi asentoa konttorituolissa.

– DNA:n kunniaksi täytyy sanoa, että saimme lopulta todella hyvää palvelua. Pari ensimmäistä toistinta eivät vielä toimineet, joten he joutuivat asentamaan kolmannen. Operaattori ei koskaan saa investointiaan takaisin meidän puhelinlaskuilla, Harilo arvelee.

Talokohtaisen toistimen hinta lasketaan tuhansissa euroissa. Harilo tiedostaa, ettei olisi vastaavaa kohtelua saanut tavallisena kuluttaja-asiakkaana.

– Yrityksellä on kymmenen liittymää, joten se vaikutti.

Vaikka tukiasemaverkostoa on koko ajan rakennettu alueellisesti kattavammaksi, kännyköiden kuuluvuusongelmat talojen sisätiloissa ovat lisääntyneet varsinkin kaupungeissa.

Syynä on määräysten mukainen nollaenergiarakentaminen. Paksuseinäiset pullotalot selektiivi-ikkunoineen eivät päästä lävitse radioaaltoja.

– Uudet talot ovat haastavia, mutta ongelmia syntyy myös vanhojen betonielementtitalojen ikkunaremonteissa. Kun lasit uusitaan, signaali ei pääsekään enää vanhaa reittiä pitkin asuntoon sisään, toteaa Elisan osastopäällikkö Matti Manninen.

Uusien rakennusmääräysten aiheuttamia ongelmia on yritetty ratkoa liikenne- ja viestintäministeriön, operaattoreiden ja rakennusalan yhteisissä työryhmissä jo muutaman vuoden ajan. Toistaiseksi tilanne on kuitenkin se, että rakennusliikkeet kaatavat vastuuta kuuluvuudesta operaattorien huoleksi ja operaattorit painottavat, että ratkaisu voi löytyä ainoastaan rakennusmateriaalien kehittämisestä radioaaltoja läpäiseviksi.

– Yrityksille kuuluvuuspaketteja vielä myydäänkin, mutta oman tukiaseman rakentaminen yksityiselle asiakkaalle on vaikeaa. Jos operaattorit siihen velvoitettaisiin, se näkyisi sitten puheluiden ja datan hinnassa, Elisan Manninen muistuttaa.

Hämeenlinnasta puhelinoperaattorit, Kiinteistöliitto Kanta-Häme ja monia uusia kiinteistöjä hoitava Isännöinti Kuvaja eivät ole ainakaan toistaiseksi saaneet kovin paljon palautetta kuuluvuusongelmista.

– Sairionrannan asunnoista joissakin on ollut häiriöitä. Niitä on pyritty operaattoreiden kanssa ratkomaan, mutta taloyhtiöiden puolesta toimiin ei ole ryhdytty, kertoo Kuvajan kehitysjohtaja Mike Leinonen.

Jos ongelmia kuitenkin on, asiakkaan ensimmäinen askel on olla yhteydessä operaattorin asiakaspalveluun.

– Totta kai pyrimme auttamaan ja neuvomaan asiakkaita mahdollisimman hyvin. Ensiksi kannattaa yrittää selvittää ongelmien syytä, voi esimerkiksi vertailla asunnon ulko- ja sisäpuolella puhelimen signaalitolppien määrää. Kaikki kuuluvuusongelmat ovat tapauskohtaisia, Elisan Manninen sanoo.

– Varsinaista rakentamiskonsultointia meillä ei ole, mutta joitain vinkkejä osaamme antaa siihenkin. Esimerkiksi ikkunaremonteissa voi huomioida, ettei ihan kaikkien ikkunoiden tarvitse olla läpäisemätöntä lasia.

Mannisen kollega DNA:lta kertoo operaattorin investoivan sinne, mistä eniten palautetta tulee.

– Huomioimme herkällä korvalla valitukset. Valitettavasti usein tilanne on kuitenkin sellainen, että asukkaat ovat tyytymättömiä kuuluvuuteen, mutta samalla alueella vastustetaan tukiaseman rakentamista, osastopäällikkö Arto Eklund huomauttaa.

Kuuluvuusongelmat ovat tuttuja myös julkisissa rakennuksissa, kuten viime syksynä valmistuneessa, energiatehokkaassa Elenia-areenassa.

– Sama kyllä pätee kaikkiin isoihin rakennuksiin. Jäähalliin kaikki operaattorit ovat tuoneet jo vahvistimensa, mutta Eleniassa vasta Sonera on reagoinut. Kaikille operaattoreille on kyllä mennyt palautetta, että ei kuulu, kertoo Elenia-areenaa pyörittävän Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n toimitusjohtaja Jorma Hassinen. HÄSA

Päivän lehti

4.4.2020