Kanta-Häme

Omat leivät usein ulkomailta

Laurellin leipomon yrittäjä ja Hyvä Konditoria -yhteistyöryhmän puheenjohtaja Heikki Kokko toivoo kauppaa kertomaan selvästi, mistä sen leipomotuotteet ovat peräisin.

– Asiakkaat uskovat ostavansa kaupan lähileipää, mutta leipä tuleekin usein puolivalmiina ulkomailta, Kokko kertoo.

Kokko sanoo, ettei hän vastusta ulkomaisten leipomotuotteiden maahantuontia. Ulkomaisen leivän myynnissä olisi kuitenkin noudatettava samoja pelisääntöjä kuin on suomalaisilla leipomoilla ja niiden tuotteilla.

– Ulkomaisesta leivästä ei anneta kuluttajalle niitä tietoa, joita me joudumme antamaan.

– Välttämättä ei löydy edes tietoa, missä leipä on valmistettu. Leipä voi olla esimerkiksi Venäjältä, Saksasta tai Virosta.

Ulkomaalaiset… kasvavat rajusti

Suomalaisten leipomotuotteiden osuus on pienentynyt kaupoissa. Kokko kertoo, että vuonna 2011 ulkomaisten leipomoiden markkinaosuus oli 5 prosenttia. Nyt osuus on kasvanut yli 20 prosenttiin.

– Muutos on ollut raju. Monet valtakunnalliset leipomot, jotka ovat pärjänneet hyvin, eivät enää pärjää.

Ulkomaiset leipomot ovat tulleet Suomen markkinoille nimenomaan puolivalmiilla pakastetuilla leivillä, jotka paistetaan valmiiksi kaupassa. Leipien toimittajat ovat suuria leipomoyrityksiä.

– Suomalaiset leipomot ovat vastanneet tähän, mutta emme tiedä, pärjäävätkö ne hinnalla koskaan.

Viime vuosina vaikeuksissa ovat olleet nimenomaan olleet keskisuuret leipomot. Ne ovat jääneet jalkoihin kaupan kilpailuttamisessa. Suuret valtakunnalliset ja hyvin pienet leipomot ovat jotenkin selviytyneet.

– Isot kaupat vaativat kotimaisia leipomoita kantamaan vastuun myymättä jääneistä tuotteista. Ne joutuvat ottamaan vanhat myymättömät tuotteet takaisin. Ulkomaista leipää ei varmasti lähetetä takaisin.

Heikki Kokko toivoo kaupan kantavan vastuun hankinnoistaan.

– Kauppa on Suomessa keskittynyt ja vahva. Meillä on kyllä hyviä kokemuksia pienistä kaupoista.

Keskikokoisten leipomoiden on vaikea saada tuotteittaan suomalaisiin kauppaketjuihin. Isot pääsevät valtakunnalliseen levitykseen ja pienet voivat saada markkinat lähikaupoista.

– Leipomot, jotka toimittavat tuotteitaan Lidlille, sanovat, että sille myynti on helpompaa kuin kotimaisille S- ja K-ryhmille.

Toivottavasti… maksavat itse

Kaupan keskusliikkeet ovat juuri ilmoittaneet hintojen alentamisesta. Kotitalouksien ostovoima on heikentynyt.

– Emme tiedä, kuka maksaa alennukset. Toivottavasti kauppa itse kantaa vastuun alennuksista eikä siirrä niitä tuottajille.

Leipomoalan muutos näkyy selkeästi esimerkiksi Hämeenlinnassa. Kaupungissa toimi 1980-luvulla toistakymmentä leipomoa. Nyt jäljellä on muutamia pieniä. 65-työntekijän Laurell on henkilöstömäärältään keskikokoinen, mutta työntekijöiden määrää kasvattavat nimenomaan sen kahvilat.

– Keski-Euroopassa leimopoala ei ole samalla tavalla keskittynyttä kuin Suomessa.

Kokon mielestä leipomoiden tilanne on iso ongelma yhteiskunnalle, koska leipomot työllistävät paljon ihmisiä. Leipominen on edelleen hyvin työvoimavaltainen ala.

Hyvä Konditoria -yhteistyöryhmä on 17 leipomon osuuskunta. Siihen kuuluvilla leipomoilla on 60 toimipaikkaa. (HäSa)