Kanta-Häme

Portsari Toni Järvinen sai huippupisteet Mensan testissä – Piti ennen yliopistoa kermaperseiden hommana

Hämeenlinnalaisella Toni Järvisellä on korkeampi älykkyysosamäärä kuin 99 prosentilla Suomen väestöstä. Yläkoulussa hän aiheutti opettajille lähinnä harmaita hiuksia.
Älykkyyttä ilmaisevan testin perusteella Toni Järvinen kuuluu maan terävimpään prosenttiin. Yläkoulussa hän loisti lähinnä jälki-istuntotilastoillaan. Kuva: Toni Rasinkangas
Älykkyyttä ilmaisevan testin perusteella Toni Järvinen kuuluu maan terävimpään prosenttiin. Yläkoulussa hän loisti lähinnä jälki-istuntotilastoillaan. Kuva: Toni Rasinkangas

Yläasteella Toni Järvinen ei olisi voinut edes uneksia, että häntä kutsuttaisiin jonakin päivänä älyköksi.

– Siinä iässä pidin yliopistoa ihan kermaperseiden hommana. Aika usein vietinkin aikaa erityisopettajan valvonnassa. Minulla oli hyvä tilasto jälki-istunnoista.

Huippuarvosanat aikuislukiosta kannustivat Järvistä kokeilemaan, miten rahkeet riittäisivät älykkyyttä kuvaavassa Mensan testissä.

Hän sai testistä toisella yrittämällä parhaan mahdollisen tuloksen eli vähintään 135 pistettä. Älykkyystestin jäsenyysraja on 131 pistettä.

”Hunsvotteihin kiinnitettävä enemmän huomiota”

Vielä yläasteelta auktoriteettivastainen ja levoton lapsi sai sellaisen päättötodistuksen, että sillä ei ollut mitään asiaa lukioon.

– 1990-luvun alun lama-aika näkyi käyttäytymisessäni voimakkaana turhautumisena. Yläasteella en ollut pahantekijä, mutta sellainen jääräpäinen hunsvotti. Ammattikouluun hain alle kutosen keskiarvolla, Järvinen kertoo.

Aikuisiällä Järvinen on pohtinut, oliko koulussa ”häirikköoppilaan” ohjaus vääränlaista, vai oliko hänellä vain yksinkertaisesti tylsää.

– Ei opettajilla ole aikaa ääripäiden, vaan keskikastin, opettamiseen. Siksi vanhempien pitäisi ottaa enemmän vastuuta lastensa koulunkäynnistä.

Järvinen toivoo, että kouluissa keskityttäisiin nykyistä enemmän koulujen ”hunsvottiryhmiin”. Siksi, että aina muiden joukossa epäonnistuva lapsi alkaa uskoa siihen, ettei hänestä ole mihinkään. Silloin siipien on vaikea kannatella.

– Yläaste ja sen jälkeiset vuodet ovat aika herkkää aikaa. Testosteroni jyllää niin vahvana, että mielessä on kaikkea muuta kuin geometria.

Tulos Mensan testissä oli pieni pettymys

Vaikka Mensan testitulos yllätti Järvisen, oli hän myös hieman pettynyt siihen.

– Tuloksen valossa kiitettävät arvosanani aikuislukiossa eivät olleetkaan pelkästään kovan työn tulosta, vaan ne johtuivat myös henkisen ominaisuuden tuomasta edusta.

Järvinen kuvailee älykkyyttä näin:

– Itse koen korkean älykkyysosamäärän tarkoittavan kykyä ymmärtää asioita muita herkemmin.

Järvinen näkee siinä myös kääntöpuolen: nopea oppiminen saattaa johtaa laiskotteluun.

– Kun asian ymmärtää helposti, sitä ei äkkiä malta opiskella niin paljon, että siitä jäisi mitään muistilohkoon. Tällöin oppiminen itsessään jää toteutumatta.

”Nuorena en saanut kannustusta”

Testitulos oli Järviselle myös helpotus. Se ruokki iltalukiosta huippuarvosanoin valmistuneen Järvisen itseluottamusta entisestään.

– Nyt tiedostan, että pystyn ratkomaan vaikeitakin ongelmia. Nuorena en saanut kannustusta. Sen puute on johtanut vanhempana siihen, että pystyn itse motivoimaan itseäni opiskelussa. Varsinkin, jos sanotaan, että ”et sä siihen pysty”.

Hän oppi myös malttia. Edellinen isompi pettymys oli ollut vuonna 2012, kun it-alaa ammattikorkeakoulussa opiskellut Järvinen huomasi, että oli valmistumassa alalle, jossa ei näyttänyt olevan tulevaisuutta.

– Nokia potki pihalle tuhansia työntekijöitä. Se oli koetteleva kokemus.

Aikuislukiosta Järvinen oppi muutakin kuin yleissivistystä.

– Lukiossa itseilmaisuni petraantui, ja se on helpottanut elämääni ihmisten kanssa.

”Asioita on pystyttävä perustelemaan”

Jutustelu on Järviselle edelleen kuormittavaa.

– Ei minulla ole ongelmaa small talkin kanssa, pystyn olemaan keskustelussa täysin turpa kiinni, helposti, hän naurahtaa.

Enemmän Järvinen pitää ongelmien ratkomisesta.

– Silloin olen onnellisimmillani. Sitä kautta olen tekemisissä myös muiden ihmisten kanssa.

Ongelmanratkaisu tarkoittaa Järviselle myös sitä, että asioita on pystyttävä perustelemaan. Esimerkiksi miksi jokin asia on tehtävä eri tavalla, kuin hän on sen ajatellut.

– Juniorina ajattelumaailmani oli aika mustavalkoista, nyt olen avoin kaikelle, kunhan se on perusteltua. Itsensä kehittäminen on aina sitä.

Portsari ja porttikieltopäiväkirja

Hämeenlinnassa Järvinen on tullut monelle tutuksi yökerhojen ovimiehenä. Viime vuodet hän on samalla opiskellut rakennusalan diplomi-insinööriksi.

Toisella yrittämällä Mensan testistä saatu tulos kannusti hakemaan yliopistoon.

– Viisitoista vuotta ovella riittää yhdelle ihmiselle.

Järvisen ajatuksia ovihommista voi lukea nettiin värikkäästi kirjoitetusta Portsarin porttikieltopäiväkirjasta. HÄSA

Mensan testi

Yleistä älykkyyttä mittaava testi koostuu tasokuviopäättelystä ja sen suorittamiseen annetaan tietyn verran aikaan.

Mitä pidemmälle testi etenee, sitä vaikeammaksi tehtävät muuttuvat.

Testi ei anna tarkkaa älykkyysosamäärätulosta niille, jotka pääsevät parhaimpaan prosentin luokkaan. Tulos ilmaistaan näin: vähintään 135 pistettä.

Testiviikko

1.10. vietetään kansainvälistä älykkyyspäivää.

Viikko 14 on Mensan testiviikko.

Hämeenlinnassa testi järjestetään to 3.10. kello 17 Kumppanuustalossa (Kirjastokatu 1).

Tunnin testiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Kaksi kertaa

Testi maksaa 40 euroa. Siihen osallistuakseen on oltava vähintään 16-vuotias.

Testiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Mukaan on otettava voimassaoleva henkilötodistus

Testin saa tehdä korkeintaan kaksi kertaa.

Lisätietoja osoitteessa www.mensa.fi