fbpx
Kanta-Häme

On hyvin tarkkaa, miten työtöntä haastatellaan

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintaan kuuluu paljon viranomaistehtäviä, joita ei voida siirtää yksityisille palveluntarjoajille, muistuttaa työ- ja elinkeino­ministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosaston osastopäällikkö Tuija Oivo.

TEM selvittää parhaillaan, miten hallituksen kehysriihessä pääosin yksityisille työvoimapalveluille tarkoitettu 17 miljoonan euron määräraha käytetään. Hallituksen tavoitteena on järjestää kaikille työttömille määräaikaishaastattelu kolmen kuukauden välein. Näihin haastatteluihin liittyy paljon reunaehtoja.

– Emme voi ulkoistaa vaikkapa palkkatuesta ja starttirahasta tehtäviä päätöksiä, emmekä työttömyysturvaan ja ihmisten oikeusturvaan liittyviä sanktiokysymyksiä, Oivo pohtii.

Esimerkiksi karenssipäätöksiä tekevä te-toimiston virkailija ei siis voi olla vain yksityisen palveluntarjoajan antaman tiedon varassa.

– Näin sitä ei voida rakentaa. On ratkaisevaa, mitä palvelukokonaisuus voi olla, koska tämä on tarkkaan säädeltyä.

Oivo korostaa, että kolmen kuukauden välein tehtävä haastattelu ei sekään saa olla mikään itseisarvo.

– Nykyiselläänkin lähtökohta on, että työnhakusuunnitelmaa päivitetään. Ja jos tähän suunnitelmaan sisältyisi esimerkiksi starttirahapäätös tai palvelunhankinta, asiat ovat viranomaisprosessissa, jonka pätkiminen ei olisi kovin järkevää.

Olisi siis perusteltua pohtia, voitaisiinko kokonaan yksityisille palveluntarjoajille siirtää tiettyjen rajattujen asiakasryhmien palvelu.

– Jos ihmiset tarvitsevat apua vaikkapa työnetsinnässä tai työelämävalmiuksien kehittämisessä, kokonaisuuteen sopisi että asiakkuus siirtyisi yksityiselle puolelle, ja palkkio maksettaisiin työllistymisestä tai muusta tuloksesta, Oivo ehdottaa.

Palkkioperusteita taas joudutaan hänen mukaansa jatkuvasti uudelleenarvioimaan niissäkin maissa, joissa yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa on arkipäivää.

– Ne asiat tulee sopia erikseen tarjouspyynnöissä ja hankintasopimuksissa, jos yhdessä työnhakijaryhmässä on vaikkapa korkeasti koulutettuja, ja toisessa luku- sekä kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia.

Ja koska julkisia hankintoja on odotettavissa, tulee hankkeen suuret linjat ratkaista verraten nopeasti.

– Ei tässä yhtään liikaa aikaa ole.

Hallituksen linjaus tehtiin Oivon mukaan tilanteessa, jossa te-toimistoilla on ”huutava pula” sähköisten palveluiden kehitysresursseista.

– Minusta harjoitus ei saisi täysin vaarantaa tätä monikanavaista ajattelua. Mikäli meillä ei ole virtaviivaisia verkkopalveluita, joissa hoidetaan ne arjen asiat, jotka eivät todellakaan vaadi henkilökohtaisia käyntejä, tekisimme aika suuren karhunpalveluksen.

Samaan aikaan koko työvoimapalveluita pitää valmistella vuoden 2019 maakuntauudistusta varten.

– Silloin nykyisiä te-toimistoja ei ole olemassa, vaan maakunnilla on järjestämisvastuu. Toki mielellään ottaisi askeleita sitä tulevaisuutta kohden, eikä nyt tekisi ratkaisuja, jotka eivät palvele tulevaa kuvaa.

Peruspalveluiden resursseista on huolissaan myös työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestö TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski.

– Te-palveluilla on kertakaikkiaan aivan liian vähän resursseja, jotta ne pystyisivät järjestämään asiakaspalvelua riittävässä laajuudessa ja syvyydessä. Kentällä epäillään, että kun tälläkään hetkellä ei työttömiä pystytä tapaamaan, miten asia järjestetään aika pienillä lisäsatsauksilla yksityisiin yrityksiin?

Haapakoski pitää sinänsä positiivisena, että työttömiä pyritään tapaamaan enemmän.

Hänen mukaansa hyödyllistä uravalmennusta olisi työnhakijan parin tunnin syvähaastattelu, jota taas seuraisi tarvittaessa uravalmennusjakso, joka voisi olla tiiviskin.

Menot