Kanta-Häme

Ongelmalähiön leima kuluu hitaasti

Harvan lähiön imagon kohentamiseen on käytetty yhtä paljon aikaa, rahaa ja vaivaa kuin Riihimäellä sijaitsevan Peltosaaren. Esimerkiksi 2000-luvulla kolmeen ESR-rahoitteiseen projektiin käytettiin yli miljoona euroa, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Nyt on kellossa kokonaan toinen ääni.
 
 
Peltosaaresta piti tulla aivan uudenlainen asuinalue teollistuvan kaupungin tarpeisiin. Rakentaminen aloitettiin 1970-luvun alussa, ja suunnitelman pohjana oli edellisellä vuosikymmenellä toteutettu pohjoismainen arkkitehtikilpailu. Itäisen alueen ”tuulimyllykorttelit” valmistuivat ja asunnot menivät kaupaksi.
 
Ongelmat alkoivat kuitenkin hyvin pian. Talous sakkasi jo 1970-luvun puolella, työpaikkoja ei syntynytkään odotettua määrää ja osa Peltosaarenkin asukkaista jäi työttömiksi.
 
Uuden asuinalueen rakentamista haluttiin kuitenkin jatkaa, ja niin Peltosaaren etuosaan aivan rautatieasemaa vastapäätä rakennettiin aivan vieri viereen 14 kaupungin omistamaa vuokrakerrostaloa.
 
Tämä ratkaisu on myöhemmin ymmärretty virheeksi.
 
 
Ongelmat olivat Peltosaaressa nähtävissä jo 1980-luvulla, mutta 1990-luvun lama korosti tilannetta. Oli työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia.
 
Kun vuokrataloissa haastateltiin elokuussa 2011 ja tammikuussa 2012 asukkaita, huomattiin, että työttömyysprosentti vaihteli taloissa aina 25:stä 33:een.
 
Aluetta ryhdyttiin kohentamaan erilaisten projektien avulla.
 
1990-luvulta alkaen Peltosaarta kehitettiin valtion asuntorahaston (ARAn) lähiöhankkeiden avulla. 2000-luvun alussa puolestaan toimi ESR-rahoitteinen Peltsi paremmaksi -hanke, joka sai myöhemmin jatkoa Pemari-hankkeena.
 
2010-luvun kehityshankkeet on tehty Peltosaari-projektin alla.
 
 
Mikä sitten on Peltosaaressa toteutettujen projektien määrä ja projekteihin käytetty rahasumma?
 
Yhteenvetoa kaikista tehdyistä hankkeista ei ole tehty, toteavat kaupungin kaavoituspäällikkö Raija Niemi ja Peltosaari-projektin nykyinen projektipäällikkö Ilari Seitsonen. Aikajänne on pitkä ja ihmiset ovat vaihtuneet niin projekteissa kuin virkamiespuolellakin.
 
– Kaikkien, jo 1990-luvulla läpivietyjen hankkeiden kulujen selvittäminen olisi megaluokan työ. Hankkeissa on myös tulopuoli eli saadut tuet, joiden osuus varsinkin 2010-vuoden jälkeisissä hankkeissa on merkittävä. Kun puhutaan menoista, on samalla kerrottava myös tukien kautta takaisin saadut summat, sanoo kaupungin kaavoituspäällikkö Raija Niemi sähköpostitse.
 
Vastausta ei tiedä myöskään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Räty (sd.), joka aikoinaan nousi Riihimäen kunnallispolitiikkaan peltosaarelaisena. Hän asui alueella 20 vuotta.
 
– Kyllä Peltosaaressa on tehty paljon. Esimerkiksi sosiaalipuolella on rakennettu erilaisia malleja, joiden avulla on pyritty vahvistamaan peltosaarelaisuutta, ja koulupuolella on pyritty pienentämään luokkakokoja.
 
 
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta tuetut projektit on dokumentoitu hyvin, ja yhteenvedot päättyneistä projekteista löytyvät verkosta ESR:n hanketietokannasta.
 
2000-luvun alkaneella Peltsi paremmaksi -projektin tavoitteena oli paitsi syrjäytymisen ehkäisy, myös muun muassa alueen vetovoiman ja viihtyvyyden lisääminen. ESR-rahotteisen projektin kokonaisbudjetiksi on merkitty 572 515 euroa.
 
Helmikuun lopussa päättynyt projekti sai kuitenkin jatkorahoituksen vuoden 2003 loppuun saakka. Jatkoprojektille kokonaisbudjetti oli lähes 294 498 euroa.
 
Peltsi paremmaksi -projektien aikana Peltosaareen perustettiin Tellustupa-niminen asukastupa, jossa on monenlaista kerhotoimintaa alueen asukkaille. Tupa oli avoinna neljänä päivänä viikossa ja tiistaisin siellä tarjottiin kotiruokaa kahden euron hintaan.
 
Peltsi paremmaksi -projekti jatkui vuoden 2004 alusta vuoden 2006 loppuun Pemari-projektin nimellä. Projektin tavoitteena oli muun muassa ”asukastoiminnan juurruttaminen alueelle pysyväksi malliksi alueen vapaaehtoisten toimijoiden kanssa”. ESR-rahotteisen projektin kokonaisbudjetti oli 306 600 euroa.
 
ESR-hankkeiden tukiprosentti on tyypillisesti noin 70 prosenttia.
 
 
Tellustuvalla on väkeä myös kirpeänä tammikuisena päivänä vuonna 2016. Toimintaa pyörittää Kotikulman eli kaupungin vuokrataloyhtiön asukastoimikunta.
 
Toimintaperiaate on samanlainen kuin alussa: tupa on avoinna neljänä päivä viikossa ja tiistaisin saa ruoka-annoksen kolmella eurolla.
 
Väkeä käy, mutta ei ihan niin paljon kuin toivottaisiin, kertoo Riihimäen itäisen alueen asukastoimikunnan puheenjohtaja Päivi Helminen.
 
Peltosaaren kehittämisessä on vahvasti mukana myös Peltosaari-seura, jonka rahastonhoitaja Eeva Lintunen istuu nyt Tellustuvan sohvalla. Lintunen, Helminen ja Tellustuvan epävirallisena kerhotätinä toimiva Raija Lehto muistelevat, mitä pysyvää yli miljoona euroa maksaneet 2000-luvun projektit tuottivat alueelle.
 
Korttelipoliisitoimintaa muistellaan hyvällä, mutta samalla harmitellaan, miten toiminta päättyi, kun projekti tuli päätökseen. Kiitosta saivat myös erilaiset tapahtumat, joita rahoitusaikana järjestettiin.
 
– Mutta eivät nämä projektit ole paljon asukkaita yhteen tuoneet, Lintunen sanoo.
 
Samaa mieltä on Peltosaari-seuran puheenjohtaja Irma Järvelä.
 
– Pemari-hanke tuntui hyvältä, mutta siitä jäi tunne, että se tavallaan loppui kesken.
 
Sekä Järvelällä että Lintusella on asiasta sama tuntuma: paljon tehtiin, mutta projektit olivat ehkä liian irrallisia eivätkä lopputulokset jääneet elämään.
 
 
Nyt on kuitenkin toinen ääni kellossa.
 
Nykyisen Peltosaari-projektin pohjat valettiin vuonna 2008, kun asiasta tehtiin ensimmäiset poliittiset päätökset. Tämän jälkeen oli vuorossa projektiryhmän perustaminen ja itse projekti aloitti vuonna 2010, ja nykyinen projektipäällikkö Ilari Seitsonen aloitti vuonna 2013.
 
Riihimäen kaupungin lisäksi Peltosaaren hankkeita on rahoitettu ympäristöministeriö Lähiöohjelmasta 2008–2012 -ohjelmasta, ARAn Asumisen uudistamisen 2009–2012 -projektista sekä syyskuusta 2012 alkaen Hämeen ely-keskuksen ja Euroopan Sosiaalirahaston ESR-ohjelmasta. (ARAn raportteja 4/2013)
 
Vuosina 2012–2014 toteutetun Nuoret esiin -hankkeen kokonaisbudjetti oli esimerkiksi 163 075 euroa. Hanke oli kohdistettu työttömiin 20–30-vuotiaisiin, mukana oli noin 80 henkilöä. heistä lähes 30:lle saatiin työpaikka.
 
Vuosina 2013–2016 toteutettavassa SubUrbanLab-hankkeessa mukana ovat Tekes ja VTT, ja budjetti on 100 000 euroa.
 
– Tällaisessa kokonaisvaltaisessa kehittämisessä tuloksia ei ole välttämättä kovin helppo mitata. Koko toiminnan idea on, että alueen arvostus saadaan nousemaan ja alueelle saadaan uusia asukkaita ja rakentajia. Pyrimme myös muuttamaan alueen eriytymistä ja pitkällä jänteellä asuntokannan jakoa, Seitsonen sanoo.
 
Yli puolet Riihimäen vuokra-asunnoista sijaitsee Peltosaaressa. Tavoitteena on, että jatkossa vuokra-asuntoja olisi tasaisemmin ympäri kaupunkia.
 
 
Viime vuosina on saatu aikaan konkreettisia tuloksia: Peltosaaressa sijaitseva pieni lampi ympäristöineen on siistitty ja kerrostalojen julkisivuja on remontoitu. Alueella on järjestetty arkkitehtikilpailu ja vuoteen 2019 mennessä Peltosaareen nousee viisi uutta kerrostaloa. Asumisoikeusasuntojen lisäksi joukossa on myös seniorien palvelutalo.
 
Lisäksi alueen sosiaaliset ongelmat ovat viime vuosina vähentyneet ja turvallisuus on Seitsosen mukaan parantunut.
 
Tulevaisuudessa Peltosaaren huonokuntoisia kerrostaloja olisi tarkoitus korvata uusilla ja alueen asemakaavamuutoksia tehdään yleissuunnitelman mukaisesti. Projektipäällikkö sanoo Peltosaaren olevan asuinalueena yhtä hyvä kuin mikä tahansa muu asuinalue.
 
– Uudisrakennusten rakentuminen on ensimmäinen näkyvä merkki siitä, että luottamus alueeseen on palautunut, Seitsonen sanoo.
 
2010-luvun Peltosaari-projekti kiinnostaa projektipäällikön mukaan valtakunnallisesti, ja Riihimäeltä onkin käyty hakemassa oppia muihin lähiöprojekteihin.
 
Alueen energiatehokkuuden parantamiseksi on tehty tutkimuksia ja suunnitelmia, joita toteutetaan mahdollisuuksien mukaan sekä omistus- että vuokrataloissa. Lisäksi Suomen ensimmäinen kerrostalon korjaus passiivienergiataloksi toteutettiin Kotikulman vuokrataloon vuonna 2012.
 
Onko siis niin, että kolmella vuosikymmenellä tehty kehitystyö alkaa näkyä alueella vasta nyt?
 
– Kyllä. Alueen maineen parantaminen on hidasta hommaa, kun se on kerran hukattu. Vaikutusta on ollut myös sillä, että alkuvuosina kehittämistä on tehty lähinnä oman työn ohessa ja projekteissa on ollut lähinnä vain yksi palkattu projektityöntekijä, Seitsonen sanoo.
 
– Oma tavoitteeni on, että jossain vaiheessa pääsisimme projekti-nimestä eroon ja voisimme puhua vain alueen kehittämisestä.
 
 
Yksinkertaistettuna Peltosaari voidaan jakaa kahteen osaan. Takaosa on osakepainotteinen niin, että neljän kerrostalon ryhmästä suunnilleen yksi on vuokratalo. Peltosaaren etuosassa, eli vastapäätä rautatieasemaa, on pääosin vuokrataloja sekä muutamia opiskelijataloja.
 
Tulevaisuudessa Peltosaari on Tommi Rädyn mukaan paitsi asuinalue muiden joukossa, myös kiinteä osa Riihimäen keskustaa.
 
– Itse katson, että Riihimäen keskusta on siirtymässä aseman suuntaan. 
 
– Mahdollista on, että tulevaisuudessa asukaskanta painottuu senioriväestöön liikkumisen, esteettömyyden ja keskeisen sijainnin takia. Potentiaali tulee pääkaupunkiseudulta, katsoo puolestaan Ilari Seitsonen.
 
Entä Peltosaaren parjattu maine? Pitääkö se paikkansa asukkaiden mielestä?
 
– Itse en ole koskaan kokenut turvattomuutta. Parempi se on asua kuin mitä maine edellyttää. Toisaalta, ei maine voi koskaan korjaantua täydellisesti, jos kaupunki asuttaa sinne kaikki pultsarit ja laitapuolen kulkijat. Ainahan siellä on silloin yksi tai kaksi poliisille tuttua taloa, Irma Järvelä sanoo.
 
Tommi Räty puolestaan haluaa kyseenalaistaa alueen huonon ja väkivaltaisen maineen.
 
– Ongelmia en laita maton alle, mutta suurin osa peltosaarelaisista viihtyy alueella. Tämän voin myös itsekin siellä pitkään asuneena sanoa. Usein moitteet tulevat alueen ulkopuolelta. HÄSA
 
 
Lähteenä käytetty: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 / 2013
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Menot