Kanta-Häme

Onko kesärenkaissasi neljän millin urat? – Viime vuoden rengasratsioissa vain joka neljäs tiedosti ajavansa huonoilla renkailla

Rengasratsia-kampanja kehottaa autoilijoita tarkastamaan kesärenkaidensa syyskunnon.
Rengasratsia-kampanja järjestetään ensi viikolla tiedotuspainotteisesti. Autoilijan oma vastuu korostuu, kun ratsioita järjestetään vain muutamalla paikkakunnalla. Kuva: Seppo Pessinen
Rengasratsia-kampanja järjestetään ensi viikolla tiedotuspainotteisesti. Autoilijan oma vastuu korostuu, kun ratsioita järjestetään vain muutamalla paikkakunnalla. Kuva: Seppo Pessinen

Autoilijat ajavat renkaansa useimmiten huomaamattaan kehnoon kuntoon. Viime syksyn rengasratsioissa vain joka neljäs (26 %) huonoilla renkailla ajavista tiedosti renkaidensa kunnon.

Rengasratsian kampanjapäällikkö Risto Keskiruokanen Autonrengasliitosta on asiasta huolissaan.

– Vain autonsa ja renkaansa tunteva kuljettaja pystyy säätämään tilannenopeuden ja turvavälin vallitsevan kelin mukaiseksi.

Tämän syksyn Rengasratsia-kampanja järjestetään ensi viikolla tiedotuspainotteisesti. Autoilijan oma vastuu renkaiden kuntoseurannassa korostuu, sillä tällä kertaa rengasratsioita järjestetään vain muutamalla paikkakunnalla.

Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi ovat kampanjoineet rengasturvallisuuden puolesta syksystä 1997 lähtien.

 

Turvallisuussuositus on vähintään neljä milliä

 

Lain minimivaatimus kesärenkaiden urasyvyydelle on 1,6 milliä, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään 4 milliä. Mikäli urasyvyys on alle suosituksen, on syytä harkita renkaiden uusimista tai noudattaa sadekelillä erityistä varovaisuutta.

Keskiruokanen huomauttaa, että renkaan kosketuspinta tiehen voi kadota sadekelillä lähes olemattomaksi.

– Kämmenen kokoisten tassujen sijaan pito on kuvaannollisesti pikkurillien varassa jo tavallisilla matkanopeuksilla. Vesimäärän, ajonopeuden ja renkaan urasyvyyden lisäksi renkaan pintakuviolla ja profiililla on vaikutusta vesiliirtoon.

 

Kuluneet renkaat lisäävät vesiliirron vaaraa

 

Tekniikan Maailma testasi vuonna 2016 renkaan vesiliirtoherkkyyttä kiihdytyskokeella kuuden millin vesimäärällä. Uusi kesärengas ehkäisi vesiliirtoa noin 80 km/t-nopeuteen asti.

Puoliksi kuluneilla, nelimillisillä renkailla vesiliirtonopeus oli 75 km/t. Huonokuntoisilla, pariin milliin kuluneilla renkailla vesiliirtoon jouduttiin jo 70 kilometrin tuntivauhdissa.

Lisäksi tehtiin jarrutuskokeita märällä asfaltilla ajonopeuden ollessa 80 km/t. Uusilla kesärenkailla jarrutusmatka oli noin 25 metriä. Puoliksi kuluneilla renkailla se venähti parilla metrillä, mutta huonokuntoisilla renkailla jo 12 metriä pidemmäksi. Vauhtia oli vielä 45 km/t samassa kohdassa, jossa auto pysähtyi uusilla renkailla.

 

Rengasonnettomuudet ovat vähentyneet

 

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan renkaat ovat riskitekijänä joka seitsemännessä (14,1 %) henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa.

Rengasonnettomuudet ovat viime vuosina vähentyneet sekä määrällisesti että suhteellisesti. Vuonna 2017 tapahtui 17 renkaisiin liittyvää kuolonkolaria, kun niitä on ollut 2000-luvulla keskimäärin 29 tapausta vuosittain.

Renkaiden merkitys korostuu vaativissa ja nopeasti muuttuvissa kelioloissa. Kaksi kolmasosaa renkaisiin liittyvistä onnettomuuksista on tapahtunut lumisella, jäisellä tai vetisellä kelillä, vaikka useimmiten tieliikenneonnettomuudet sattuvat kuivalla kesä- tai talvikelillä. Lumisen tai jäisen kelin kuolonkolareista peräti 33 prosentissa arvioidaan renkailla olleen vaikutusta onnettomuuteen.

Henkilö- ja pakettiautot ovat aiheuttaneet 2000-luvulla yhteensä 3 649 kuolonkolaria, joista 516 tapausta liittyy renkaisiin. Rengasonnettomuuksissa kuoli 613 henkilöä ja vammautui vakavasti 193 henkilöä. Tiedot ilmenevät Onnettomuustietoinstituutin ylläpitämästä onnettomuustietorekisteristä vuosilta 2000–2017. Häsa