Kanta-Häme

Onko painoalan tulevaisuus pellossa?

Hämeen Lehtipainon tuotantopäällikön Harri Pehkosen puoleen vuosisataan mahtuu 35 vuotta työelämää. Tuossa ajassa työnkuva on tehnyt kuperkeikan.

– 15-vuotiaana lähettinä liimasin postimerkkejä ja vein kirjeitä postiin päivän päätteeksi. Niin teen myös nyt, sillä lähettien ammattikunta on kuollut, Pehkonen naurahtaa.

Pehkosesta piti tulla toimittaja. Lehtityöhön häntä veti Karjalan Maassa työskennellyt Heikki Turunen, jonka esikoisteos Simpauttaja oli nuoresta miehestä kova juttu.

– Menin katsomaan, mitä se Turunen lehdessä tekee. No ei mitään, sehän istui ravintola Wanhassa Jokelassa, mutta minä jäin lähetiksi.

Kisälliperinne elää painoalalla

Ei tullut Pehkosesta toimittajaa, vaan painaja. Hän lähti Joensuusta 25-vuotiaana sanomalehtipainoon pääkaupunkiseudulle, mistä työ toi vuonna 2000 Hämeenlinnaan käyttöpäälliköksi.

Karjalan Maa lakkautettiin 2011, ja kulttuurikuppila Wanha Jokela kokee saman kohtalon tämän vuoden lopussa. Pehkonen on puolestaan ollut herättämässä eloon painoalan kisälliperinteitä. Painoalan ammattitutkinnot olivat kuolla 90-luvulla. Pehkonen oli ensimmäinen nykymuotoisen rotaatiomestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut vuonna 1999.

Sittemmin Pehkonen on ollut mukana Opetushallituksen ja Ammatinedistämislaitoksen työryhmissä suunnittelemassa alan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Tutkintoja hän on tarkastanut lähes sata.

– Faktorin tutkintoa en ole itse suorittanut, mutta olin luomassa sen rakennetta. Varsinkin sanomalehdissä käytetyssä rotaatiopainossa koneet maksavat kymmeniä miljoonia euroja, eikä niitä ole missään oppilaitoksissa. Ammattiin kouluttaminen tapahtuu kisälli–mestari -mallin mukaan.

Lehtiä, aurinkopaneelia ja peltoa

Pehkosen työpaikka sijaitsee Vanajantiellä Hämeen Sanomien talossa, missä lehti painetaan vain parin oven päässä toimituksesta vielä noin vuoden ajan. Hämeen Sanomien painon siirtymisestä vuonna 2014 Tampereelle valmistuvaan Alma Manun painotaloon tehtiin aiesopimus tänä syksynä.

Pehkosen mukaan perinteisen yhteistyön päättyminen on harmi, mutta ei tragedia.

– Painamme vuodessa 1100 eri tuotetta, yhteensä noin 40 miljoonaa kappaletta.

Pehkonen ei ole painoalan tulevaisuudesta huolissaan. Käsin kosketeltava sanomalehti on yhä ylivertainen käyttöliittymä, mutta lisäksi alalla on huimia tulevaisuudennäkymiä. Yhdysvalloissa painokoneet suoltavat aurinkopaneelia teollisessa mittakaavassa jo nyt. Vielä villimpi keksintö voitti juuri viestintäalan Think Ink 2012 -innovaatiokilpailun.

– Ensimmäisen palkinnon vei pellon painaminen. Käytännössä painetaan nauhaa, mikä sisältää kaikki siemenet ja lannoitteet. Tulevaisuudessa maata voidaan viljellä niin, nauha levitetään peltoon millilleen oikeaan paikkaan. (HäSa)

Päivän lehti

2.4.2020