fbpx
Kanta-Häme

Onko Sibeliusta toitotettu jo liikaa?

Onko Jean Sibelius nykysäveltäjille taakka vai innoittaja? Meneekö 150-vuotisjuhlinta jo överiksi?

Viisi suomalaista nykysäveltäjää – Tapio Tuomela, Sauli Zinovjev, Lotta Wennäkoski, Pasi Lyytikäinen ja Sampsa Ertamo – pohtii muun muassa näitä kysymyksiä tänään Studia generalia -illassa Raatihuoneessa.

Syntyykö vääntöä vai ovatko säveltäjät liikuttavan yksimielisiä? Kun Hämeen Sanomat kysyi heiltä, kukaan ei pitänyt juhlavuotta ylimitoitettuna, vaan ansaittuna kunnianosoituksena.

– Sibelius on minun mielikuvissani samalla viivalla Mozartin ja Beethovenin kanssa. On kiva voida Suomessa juhlia yhtä merkkisäveltäjää, tiivistää hämeenlinnalainen Ertamo.

– Hänhän on myös yksi pienen ja nuoren kansakunnan harvoista suurmiehistä ja kansallisidentiteetin rakentajista, Wennäkoski sanoo.

Sibeliuksen huomiosyöppöydestä muiden kustannuksella saattaa viritä debattia. Sillä tokihan huomiota imee “kolossi Suomen kokoisessa maassa”, kuten Zinovjev sanoo.

– En tykkää henkilökulteista. Toisaalta esimerkiksi meidät on nyt kutsuttu puhumaan, joten tuntuu, että kaikki ovat hyötyneet.

Suomen Säveltäjät ry:n puheenjohtajana viime vuonna toiminut Tapio Tuomela haluaa nostattaa keskustelua siitä, ovatko nykysäveltäjät osanneet hyödyntää juhlavuoden mahdollisuudet parhaalla mahdollisella tavalla.

– Juhlavuotta olisi voinut ottaa paremmin haltuun ja linkata nykyisiin aktiviteetteihin. Olisi ollut otollista vertailla sadan vuoden takaista kontekstia nykyiseen, hän pohtii.

Tuomela toivoisi vuoden rahavirtojen hyödyttävän myös tämän hetken luomistyötä.

– Nyt häntä viedään ulkomaille myös verovaroin – mutta esityskorvaukset kerää perikunta. Toivoisin, että siltä suunnalta tulisi kädenojennus elävien säveltäjien suuntaan, Tuomela sanoo.

Sibelius sai aikoinaan muun muassa valtion eläkkeen. Menestys ei tullut hänellekään ilman tukea, muistuttaa Pasi Lyytikäinen.

– Se kannattaa muistaa, kun haikaillaan menestyksen perään. Valtio, elinkeinoelämä, säätiöt ja yksityiset henkilöt tukivat Sibeliusta ja monia muita aikalaistaiteilijoita.

Säveltäjät muistuttavat Sibeliuksen olleen ja olevan suunnannäyttäjä. Silti monet tietävät hänet vain hahmona, jolla on kalju ja otsarypyt ja joka sävelsi Finlandian.

– Minusta on hienoa, että yksi tärkeimmistä hahmoista tässä maassa on juuri säveltäjä. Taidemusiikilla on todennäköisesti juuri sen vuoksi ollut niin keskeinen rooli itsenäisen Suomen kulttuurissa, Wennäkoski pohtii. HäSa

Studia generalia: Tarvitaanko Sibeliuksen juhlavuotta? Hämeenlinnan Raatihuone 12.11. klo 19.

Menot