Kanta-Häme Teemajutut

Onko sinulle pyhää isänmaallisuus vai ihmisarvo? – Kärkkäässä keskustelukulttuurissa toisen pyhää ei tunnisteta tai sitä loukataan tarkoituksella

Nykyajan kiivaaseen julkiseen keskusteluun voi vaikuttaa se, että ihmisten pyhinä pitämät asiat eroavat toisistaan. Lisäksi joka seitsemäs suomalainen pitää omaa itseään ja mielipidettään pyhänä.

Jokaiselle suomalaiselle jokin on pyhää. Näin kertoo Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen identiteettitutkimuksen neljäs osa.

Pyhyyden ytimessä – tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta -julkaisun mukaan suurimmalla osalla meistä on neljästä kuuteen asiaa, joita pidämme pyhänä. Ihmiset valitsivat hyvin erilaisia yhdistelmiä tutkimuksen 17 vaihtoehdosta aina luonnosta terveyteen, rakkauteen ja itsenäisyyteen.

Tutkimuksessa mukana ollut e2:n tutkija Ville Pitkänen uskoo, että erot pyhyyskäsityksissä voivat selittää julkisen keskustelun ristiriitoja.

– Pyhä on jotenkin koskematonta, eli sitä ei saa loukata. Itselle toissijainen asia voi olla toiselle tärkeimpien ja korotetuimpien arvojen joukossa. Kanssakeskustelijaa voi loukata, jos toisen pyhää ei tunnisteta tai sitä nälvitään tarkoituksella.

Ihmisarvon ja isänmaallisuuden pyhyys jakaa puolueita

Julkisuudessa paljon esillä ollut vastakkainasettelu arvokonservatiivien ja arvoliberaalien välillä ulottuu pyhyyskäsityksiin.

– Oli kiinnostavaa, että ryhmien eroavat yhteiskunnalliset mielipiteet näkyvät myös siinä, mitä pidetään pyhänä, Ville Pitkänen sanoo.

Tutkimuksessa ainoat merkittävät erot pyhyyskäsityksissä ovat juuri arvoliberaaleilla ja arvokonservatiiveilla.

– Tyypillisesti arvoissa ja asenteissa löytyy eroja asuinpaikan, iän ja sukupuolen mukaan. Pyhyys oli siitä poikkeuksellinen, ettei näin käynyt.

Arvoliberaalit painottavat erityisesti tiedettä, ihmisarvoa, taidetta ja kulttuuria sekä yksilönvapautta. Arvokonservatiivit taas painottavat Suomea ja itsenäisyyttä, perinteitä, kirkkoa ja uskonnollisuutta.

Eri puolueiden kannattajia jakavat näkemykset ihmisarvon ja isänmaan pyhyydestä. Pitkäselle ei tullut yllätyksenä, että tutut poliittiset painotukset löytyvät myös pyhinä pidetyistä asioista.

– Vihreillä ja vasemmistoliitolla korostui ihmisarvo. Isänmaallisuus nousi perussuomalaisilla ja sinisillä sekä jonkin verran keskustalla ja kokoomuksella. Näitä teemoja käsitellään myös poliittisissa väittelyissä, joissa tunteet voivat kuumeta.

Joka seitsemäs pitää itseään ja mielipidettään pyhänä

Nämäkin erot voivat selittää Ville Pitkäsen mielestä nykyajan kärjekästä keskustelukulttuuria. Tähän liittyy myös se, että tutkimuksen mukaan joka seitsemäs suomalainen pitää itseään ja omaa mielipidettään pyhänä.

– Tämä oli hämmästyttävä tulos. Kokonaisuudessa 14 prosenttia on pieni osuus, mutta se herättää pohtimaan, mitä minällä ja mielipiteellä ymmärretään, Pitkänen sanoo.

Keskimääräistä useammin itseään ja mielipidettään pitävät pyhänä nuoret alle 30-vuotiaat. Puoluetaustan mukaan jaoteltuna perussuomalaisissa oli keskimääräistä enemmän niitä, joille minä ja mielipiteeni ovat pyhiä.

– Tulkinnasta tekee pykälää vaikeampaa se, että onko vastaaja korostanut mielipidettään vai itseään, eli esimerkiksi henkilökohtaista loukkaamattomuuttaan. Tästä voi kuitenkin löytää yhteyksiä sosiaalisen median aikakauteen, Pitkänen pohtii.

Hän kuitenkin korostaa, ettei pyhyys ole sama asia kuin arvot tai asenteet.

– Se, että ympäristöarvot ovat tärkeitä, ei väistämättä tarkoita, että pitää luontoa pyhänä. Pyhä on jotain korotetumpaa, koskemattomampaa ja isompaa kuin arvo.

Luonto pyhää useammalle kuin uskonto

Pyhyys on perinteisesti yhdistetty uskonnollisuuteen, jota pitää pyhänä noin yksi kuudesta suomalaisesta. Luonto on pyhää useammalle, eli yli 40 prosentille. Samoin taidetta, musiikkia ja kulttuuria sekä tiedettä ja uutta tietoa pitää pyhänä joka viides suomalainen.

– Ensireaktiona olisi voinut ajatella, että uskontoa pyhänä pitävien osuus olisi korkeampi. Toisaalta luvut ovat melkein yksi yhteen sen kanssa, mikä oli kirkollisvaalien äänestysprosentti. Meillä on suurin piirtein tämän kokoinen joukko, jotka ovat hyvin uskonnollisia, Ville Pitkänen sanoo.

Vaikka kirkkoa, uskontoa ja uskonnollisuutta pitää pyhänä suunnilleen yhtä moni, eli joka kuudes suomalainen, luterilainen perintö näkyy monissa tutkimuksessa pyhinä pidetyissä asioissa. Suomalaisten pyhyyden ytimessä olevat teemat, kuten rakkaus ja läheiset, ovat olleet kirkon perinteisiä puheenaiheita. HäSa

 

Suurin pyhä on rakkaus

Keskimääräinen suomalainen pitää kuutta asiaa itselleen pyhänä.

Pyhyyden ydinteemat yhdistävät enemmän kuin erottelevat.

Ylitse muiden vastauksissa oli rakkaus. Rakkautta ja läheisiä pitää pyhänä peräti kaksi kolmesta suomalaisesta, eli 68 prosenttia.

Enemmistölle suomalaisista pyhää on myös rauha, oma koti ja lepo (56 prosenttia) sekä ihmisarvo (53 prosenttia)

Yli 40 prosenttia pitää pyhänä terveyttä, Suomea ja sen itsenäisyyttä sekä luontoa ja yksilönvapautta.

Identiteettitutkimushankkeen neljäs osa pohjautuu yli 6 000 vastaajan kyselyaineistoon. Vastaajat arvioivat kaikkiaan 17 kategorian pyhyyttä itselleen.

Lähde: Pyhyyden ytimessä – tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta.