Kanta-Häme

Onnellinen kirjoitetaan kahdella ällällä

Tilanne on tuttu kenelle tahansa vierasta kieltä joskus opiskelleelle.

Puheen ymmärtäminen voi jopa tuntua helpolta. Kirjoittaessa virheiltä ei kuitenkaan voi välttyä, ja puhuminen tuntuu lähes ylivoimaiselta.

Juuri näitä taitoja, kielioppia ja puhumista, harjoitellaan myös Setlementin suomen kielen kerhossa.

Google translatorin mobiiliversio onkin ahkerassa käytössä, kun sanalle surullinen täytyy löytää vastakohta, vieläpä oikeakielinen sellainen.

Korkeakoulutetuista lukutaidottomiin

Maksuttoman kerhon ryhmäläiset ovat hyvin erilaisia taustoiltaan. Toisilla on korkeakoulututkinto, toiset taas täysin luku- ja kirjoitustaidottomia. Osa on opiskellut suomea jo pidemmän aikaa, osa on vasta saapunut omasta kotimaastaan.

Tämän vuoksi suomen kielen kerholaiset on jaettu kahteen ryhmään.

– Kun ovesta astuu uusi ihminen, juttelen hänen kanssaan hetken suomea. Jos vaikuttaa, ettei hän ymmärrä mitä sanon, ohjaan hänet alkeisryhmään, edistyneemmän ryhmän ohjaaja Hannu Toivanen kertoo.

Alkeisryhmässä kommunikointi aloitetaan kuvien kera. Ohjaaja Eeva-Stiina Blomqvist kertoo viestivänsä paljon myös ilmeiden ja eleiden avulla.

– Onhan tämä välillä aikamoista näyttelemistä, hän nauraa.

Englanti avuksi vasta viimeisenä

Blomqvist ja Toivanen korostavat antavansa matalan kynnyksen kieliopetusta. Paikalle saa tulla kuka vain, ilman ennakkoilmoittautumista tai minkäänlaisia pohjataitoja.

– Me emme ole opettajia eikä tämä ole oppitunti. Tuntien sisältö suunnitellaan osallistujien tarpeiden mukaan.

Erityisesti kirjoittamisessa on omat haasteensa. Joskus d saattaa pyörähtää peilikuvansa näköiseksi beeksi. Kaksoiskonsonantit ovat hankalia, ja jotkut kirjaimet, kuten u, o ja y, menevät helposti sekaisin.

Avuksi ohjaajat ovat keksineet erilaisia muistisääntöjä, sellaisia kuin ”o menee ympäri, mutta uusta pääsee ulos”.

Aina eivät muistisäännöt, eleet, toisto tai kuvatkaan riitä. Silloin otetaan avuksi englanti, vaikka se ei välttämättä olekaan kaikkien yhteinen kieli.

– Viesti tulee siten kuitenkin suurimmalle osalle, vaikka periaatteena pidämme sitä, että yhdessä puhumme vain suomea, Blomqvist kertoo.

Osa kotouttamista

Kerhoon osallistuminen kuuluu osalla pakollisena kolmivuotiseen kotouttamisohjelmaan. Blomqvist allekirjoittaakin pari osallistumispassia, johon kerätään käyntikertoja näytettäväksi työvoima- tai sosiaalitoimistossa.

Osanottajien motivaatiossa on suuriakin eroja.

– Motivaatioon oppia vierasta kieltä vaikuttavat monenlaiset asiat. Kotimaan vaihtaminen ei ole mikään helppo juttu, ja jo sellaisen vuoksi vieraan kielen oppiminen ahdistavaa, vaikeaa ja hidasta, Blomqvist kertoo.

Vaikka kielenoppiminen alkaisikin aakkosista aikuisiällä, ohjaajat pitävät kieltä tärkeänä osana kotoutumista.

– Kotoutumisen pitäisi tietysti olla kaksisuuntaista. Jos kieltä ei pääse koskaan käyttämään sitä äidinkieltään puhuvien kanssa, voi taito unohtua nopeastikin. (HäSa)