Kanta-Häme Riihimäki

Onnentassun kissanpennut viedään käsistä – Myös vanhemmat löytökissat löytävät uuden kodin

Eläinsuojelukeskus Onnentassua pyörittävä Riitta Lehtonen patistaa ihmisiä siruttamaan lemmikkinsä.
Eläinsuojelukeskus Onnentassun pitkän linjan puuhanainen Riitta Lehtonen aikoo vetäytyä taka-alalle ensi vuoden aikana, jos sopiva seuraaja löytyy. Valtaosa löytöeläimistä on kissoja, mutta Onnentassuun tuodaan välillä muitakin eläimiä, muun muassa kaneja. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Kissa- ja ylipäätään eläinsuojeluasiat ovat kehittyneet koko ajan parempaan suuntaan, arvioi Riihimäellä toimivan eläinsuojelukeskus Onnentassun puuhanainen Riitta Lehtonen.

Kodittomia ja varsinkin villikissoja on vähemmän kuin ennen, koska nykyään kotikissat pääsääntöisesti leikataan.

– Ennen kaupunkialueeltakin löytyi holtittomasti lisääntyneitä kissoja. Nykyään ongelma alkaa olla hallinnassa. Kissoja myös arvostetaan paljon enemmän kuin ennen. Ennen ihmiset olivat ihan kauhuissaan, jos kissoihin liittyvistä asioista piti maksaa jotain pientä.

 

Oma osuutensa on Lehtosen mukaan silläkin, että eläinsuojeluyhdistykset ovat tehneet hyvää työtä eri puolilla Suomea.

Karanneet tai eksyneet eläimet löytyvät nykyään mikrosirun avulla – mikäli sellainen on ymmärretty asentaa. Suomen koirista suurin osa on jo tunnistusmerkitty, kissoista vasta murto-osa.

– Kaikki eläimet pitäisi siruttaa, ja siru pitää myös rekisteröidä tietokantoihin. Ilman rekisteröintiä siitä ei ole mitään hyötyä. Myös omistajien puhelinnumerot täytyy pitää ajan tasalla. Silloin omistajille menee heti tieto, että eläin on täällä, Lehtonen opastaa.

 

 

Työsarkaa riittää edelleen. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) mukaan Suomessa jätetään tai jää heitteille vähintään 20 000 kissaa vuodessa.

Taustalla on liiton mukaan kesäkissailmiö ja leikkaamattomien kissojen hallitsematon lisääntyminen.

SEY aloitti syksyllä #MIAUtoo-kampanjan, jolla kerätään varoja kissojen auttamiseen.

Leikkaamattomat kissat voivat jättää jälkeensä paljonkin pentuja. Omistajat eivät välttämättä edes huomaa, että kotiin tuleva kissa on saanut pentuja.

– Se on se kissan luonne. Ne haluavat tehdä ja piilottaa pentunsa jonnekin kauemmas rauhalliseen paikkaan. Ja sitten ne pennut villiintyvät, Lehtonen sanoo.

Viisivuotias Kalle on kodinvaihtaja Riihimäeltä. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Onnentassuun tuodaan parisataa löytökissaa vuodessa, eniten syksyllä.

– Määrä on pysynyt aika vakiona, mutta lemmikiksi kelpaamattomia ei enää ole kovin paljon, Lehtonen sanoo.

Siruttamisen yleistymisen ansiosta aiempaa harvempi reissuun lähtenyt kissa jää pysyvästi kadoksiin. Kolmasosa Onnentassun kissoista haetaan takaisin kotiin. Loput saavat uuden kodin.

– Kaikille löytyy uusi koti, yleensä muutamassa kuukaudessa. Vanhemmatkin kissat kelpaavat, ne ovat yleensä rauhallisempia. Jotkut haluavat aremman kissan, jossa on hiukan enemmän haastetta. Moni mieskin haluaa kissan ja usein sellaisen, jossa on vähän luonnetta, Lehtonen kertoo.

– Lapsiperheeseen pitää tietysti valita helpompi kissa.

 

Leikattu, rokotettu ja sirutettu aikuinen kissa maksaa Onnentassussa tällä hetkellä 150 euroa ja pentu 160 euroa.

Onnentassun eläintenhoitaja Susanna Hellevaara kertoo, että pennut varataan jo ennen luovutusikää.

– Varauksia on jonoksi asti aina loppukesällä, kun pentukausi on kuumimmillaan. Aikuisista kissoista suosituimpia ovat nuoret aikuiset, jotka ovat hellyydenkipeitä ja hakevat seuraa. Iäkkäät ja aremmat ja sellaiset, jotka eivät ole mitään paijailtavia sylikissoja, jäävät tänne yleensä vähän pidemmäksi aikaa.

Lisäksi parikymmentä kissaa vuodessa joudutaan lopettamaan sairauksien tai vammojen vuoksi.

 

Onnentassun eläintenhoitaja Susanna Hellevaara ja Hausjärveltä löydetty, arviolta viisivuotias Arttu-kissa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

 

Kissoja tuovat etupäässä vapaaehtoiset ja eläinlääkärit.

Aina välillä joku kissoja inhoava loukuttaa ja tuo Onnentassuun myös omien naapuriensa ulkona liikkuvia ja väärälle pihalle ilmaantuneita kissoja. Juuri äskettäin Onnentassussa asioi tällainen tapaus.

– Se ei tosin ole kauhean yleistä, Lehtonen kertoo.

Löytökoiriakin Onnentassuun tuodaan toistasataa vuodessa, mutta niistä lähes kaikki haetaan takaisin kotiin.

– Niiden ei tarvitse olla vapaana kuin viisi minuuttia, kun joku jo ottaa ne kiinni ja tuo tänne ennen kuin omistaja edes ehtii etsiä niitä, Lehtonen naurahtaa.

Onnentassuun päätyy välillä myös muita eläimiä, esimerkiksi kaneja ja marsuja.

– Äskettäin täällä oli yksi papukaija ja viime kesänä kaksi käärmettä.

 

Eläinten Auttajilla on sopimukset 12 kunnan kanssa. Ne maksavat peruskuukausimaksua sekä hoitomaksua löytöeläimestä 15 ensimmäiseltä vuorokaudelta.

Kokonsa puolesta Onnentassu on Etelä-Suomen suurimpia eläinsuojelukeskuksia, suurempi kuin esimerkiksi Hämeenlinnan Kissakoti Kattila.

Onnentassussa toimii myös lemmikkihotelli, jonne lemmikin voi tuoda matkan ajaksi. Valtakunnallisesti Lehtosen kehittämä konsepti – löytöeläintalon ja markkinaehtoisesti toimivan lemmikkihotellin yhdistelmä – on toistaiseksi ainoa laatuaan.

– Eläinhotellilla rahoitetaan eläinsuojelupuolen toimintaa. Meillä on kolme palkattua työntekijää. Itse en saa tästä rahaa, Lehtonen kertoo. HÄSA