– Ei osuuspankkiryhmä ole sen kummempi kuin muutkaan. Kun on iso porukka, muutokseen tarvitaan vain aikaa, OP-Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio sanoo.
Ritakallio siirtyi OP-Ryhmän pääjohtajaksi viime vuonna, mutta on jo käynnistänyt ison muutoksen ryhmässä. Hän on karsinut ryhmästä uudet liiketoiminnot. Johtoryhmän jäsenet ovat vaihtuneet.
Ritakallio on jopa laittanut upouuden Vallilan pääkonttorin myyntiin. Hän aikoo organisoida ryhmän johtamisen ja työnteon kulttuurin uudelleen. Ritakallion muutosta on kuvattu julkisesti muun muassa mylläkäksi.
Ei mitään puhdistusta
– Osuuspankkiryhmän vahvuutena on, että kun ihmiset sitoutuvat muutokseen, asiat tehdään jopa paremmin kuin muualla, Ritakallio vakuuttaa.
Hän sanoo, että osuuspankeilla on tuoretta näyttöä yhteisten tavoitteiden saavuttamisesta. Ryhmän kulut olivat kasvaneet tuottoja nopeammin ja kehitys päätettiin kääntää viime vuonna.
– Käänne tapahtui jo kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Tuotot kasvavat nyt menoja nopeammin.
Ritakallio toppuuttelee ajatuksia erittäin radikaaleista muutoksista OP-Ryhmän johdossa. Johtoryhmän jäsenten vaihtuvuuteen on luonnollisia selityksiä.
– Mitään puhdistusta ei ole tehty.
Uuden Vallilan pääkonttorin myymistä Ritakallio pitää hyvin ajoitettuna ratkaisuna, joka vapauttaa pääomia pankkitoimintaan.
– Ryhmän pääomat on muutenkin lainojen kautta pitkälle sidottu kiinteistöihin. Alhaisten korkojen ansiosta kiinteistöihin sijoitetaan matalalla tuotto-odotuksella. Pääkonttorilla on kysyntää.
Optimaalinen rakenne
OP-Ryhmä koostuu 148 itsenäisestä osuuspankista, jotka ovat hyvin erikokoisia, ja valtakunnallisista finanssiyhtiöistä. Osuuspankeilla on 360 konttoria, kun sen kilpailijalla Nordealla konttoreiden määrä on kolmasosa siitä.
Osuuspankkien ja niiden konttoreiden määrä vähenee kaiken aikaa.
Voivatko 85 yhden konttorin osuuspankkia selviytyä?
– Viime vuonna ryhmässä oli 45 pankkia, joilla on työntekijöitä kuusi tai vähemmän. Pieni pankkikonttori on parempi kuin pieni pankki.
Ritakallio selittää näkemystään sillä, että aiemmin pienen pankin toimitusjohtaja osallistui asiakasliiketoimintaan.
– Nyt pienen pankin toimitusjohtajan ajasta iso osa kuluu hallintoon. Muutos on valitettava.
Ritakallio ei sano, millaiseksi ryhmän pankkien rakenne pitäisi muuttaa. Hän toistaa, että pankit päättävät itse asioistaan. Ritakallio on kuitenkin pistänyt osuuspankit itse selvitystyöhön.
– Meillä ei ole vain yhtä näkemystä, mihin pitäisi pyrkiä.
– Pankkitasolla on mietittävä, miltä tilanne näyttää. On selvitettävä, mikä on optimaalinen rakenne.
Ritakallio sanoo, että osuuspankkien ja niiden konttoreiden määrästä keskusteltaessa saa helposti dramatiikka.
– Tässä katsotaan tulevaisuuteen, ei menneisyyteen. Jokaisen sukupolven tehtävä on, että ryhmä jää entistä paremmassa kunnossa tulevalle sukupolvelle.
Lue myös: OP irtisanoo satoja – Hämeenlinnan palvelukeskus lopetetaan (12.11.2019)
Oletan, että tiesivät
Pääjohtaja Ritakallio puhui Etelä-Hämeen Osuuspankin tapahtumassa Hämeenlinnassa otsikolla ”Jatkuva oppiminen, itseohjautuvuus ja johtaminen”. Pääjohtaja kertoo muun muassa, että ryhmän organisoidaan itseohjautuvaksi, byrokratiaa karsitaan ja asiakkaille annetaan entistä parempi asiakaskokemus.
Ritakallio poikkeaa henkilönä paljon edeltäjästään Reijo Karhisesta.
Tekivätkö valitsivat tietoisen päätöksen nimittäessään Ritakallion?
– Olen väärä henkilöä vastaamaan. Oletan kuitenkin, että tiesivät, Ritakallio sanoo. HÄSA
2 miljoonaa
OP-Ryhmä muodostuu 148 osuuspankista ja niiden omistamista valtakunnallisista finanssiyhtiöistä.
Osuuspankeilla on vajaa 2 miljoonaa jäsentä.
Osuuspankit muodostavat yhteenliittymän, jossa pankeilla on yhteinen vakavaraisuus.
Ryhmän pankkien luotonanto oli 91 miljardia euroa syyskuun lopulla.
Kanta-Hämeessä toimivat ryhmän osuuspankeista Etelä-Hämeen Osuuspankki, Janakkalan Osuuspankki ja Lounaismaan Osuuspankki.
