fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

"Korona-ajan opit talteen – yhteisöllisyyden tärkeys opetuksessa yllätti", sanoo Hämeenlinnassa vieraillut opetushallituksen uusi pääjohtaja Minna Kelhä

Kelhä perää sekä viranomaisilta että oppilaitoksilta ja kodeilta nykyistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta väliinputoajaopiskelijoilta vältyttäisiin jatkossa.
Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä vieraili tiistaina Hämeenlinnassa valtakunnallisessa ammatillisen koulutuksen seminaarissa. Kelhä aloitti virassaan 7. kesäkuuta hämeenlinnalaisen Olli-Pekka Heinosen siirryttyä kansainvälistä IB-tutkintoa ja koulutusohjelmia hallinnoivan International Baccalaureate Organizationin eli IBO:n pääjohtajaksi. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa
Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä vieraili tiistaina Hämeenlinnassa valtakunnallisessa ammatillisen koulutuksen seminaarissa. Kelhä aloitti virassaan 7. kesäkuuta hämeenlinnalaisen Olli-Pekka Heinosen siirryttyä kansainvälistä IB-tutkintoa ja koulutusohjelmia hallinnoivan International Baccalaureate Organizationin eli IBO:n pääjohtajaksi. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä peräänkuuluttaa eri toimijoiden entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta korona- ja etäopiskeluaikana koululaisilla ja opiskelijoilla ilmenneitä ongelmia ei jatkossa vastaavissa tilanteissa syntyisi.

– Pandemian myötä on käynyt selväksi, että yhteisöllisyyden merkitys opetuksessa on suurempi kuin mitä olemme osanneet ajatella. Kouluterveyskyselyn mukaan yksinäisyys on lisääntynyt erityisesti tytöillä. Yksin kotona opiskelu etäyhteyksien varassa on vaikuttanut niin oppimaan oppimisen taitoihin kuin vuorovaikutus- ja kielellisiin taitoihin hyvinvoinnista puhumattakaan, Kelhä toteaa Hämeen Sanomille.

– Paikallisesti sekä sivistystoimen ja sote-toimen että koulun ja kodin yhteistyötä pitää tiivistää. Lisäksi valtakunnan tasolla ohjeistuksen pitäisi jatkossa olla selkeämpää: mitä seuraavaksi tapahtuu ja tehdään.

Minna Kelhä osallistui tiistaina Hämeenlinnassa valtakunnalliseen ammatillisen koulutuksen seminaariin, jonka järjestivät opetus- ja kulttuuriministeriö, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE sekä Koulutuskuntayhtymä Tavastia.

Koronasta saatuja oppeja kerätään

Opetushallitus on Kelhän mukaan keräämässä koronasta saatuja oppeja sekä kentältä että omasta organisaatiostaan ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM).

– Kevyillä menettelyillä keräämme tietoa, miten korona-aikana on mennyt ja mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota. Kokonaisuuden pitäisi valmistua tämän vuoden lopulla. Ainakin me opetushallituksessa kirjaamme asiat muistioiksi, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa.

Tukea ja rahaa annettu, lakiesityksellä vahvitusta

Minna Kelhä muistuttaa, että opetushallitus on antanut korona-aikana oppilaitoksille informaatiotukea ja ohjausta, ja ministeriö on jakanut niin sanottua koronarahaa.

– Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltoa ollaan juuri vahvistamassa uudella lakiesityksellä. Lisääntyneisiin poissaoloihin, oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen tarvitaan lisäresursseja.

Opiskelijoille koronasta monia ongelmia

OKM:n maaliskuussa julkistaman selvityksen mukaan lähes 60 prosenttia toisen asteen koulutuksessa olevista opiskelijoista katsoi opetuksen laadun heikentyneen korona-aikana.

Joka kolmas kertoi tehneensä aiempaa vähemmän opintosuorituksia. Reilu neljännes ammatillisessa koulutuksessa olevista kertoi, että heillä ei ollut mahdollisuutta suorittaa näyttöjä.

Poikkeusaika myös viivästytti tutkinnon suorittamista. Kuusi prosenttia opiskelijoista kertoi, että he eivät valmistuneet suunnitellusti syksyllä 2020 poikkeusolojen takia. Hämeenlinnalaisesta Ammattiopisto Tavastiasta valmistui noin 20 prosenttia vähemmän opiskelijoita kuin tavallisesti. HÄSA

Menot