Kanta-Häme

Opinhaluiset tarvitsevat herra järjestäjää

Vuoden vuorotteluvapaalla ehtii nähdä työarkea kauemmas, vaikkei tarkoituksella tähyilisikään. Hämeen kesäyliopiston rehtori Jari Tiainen palaa työhönsä periaatteessa tänään.

Tosin käytännössä tietysti vasta perjantaina.

– En ole tänä aikana tarkoituksella lähtenyt visioimaan mitään, vaan nauttinut vapaudesta, Tiainen nauraa.

Hän on vetänyt Hämeen kesäyliopistoa vuodesta 1988. Hän tuli sinne aikoinaan suoraan koulunpenkiltä, kesätöihin vahtimestariksi jo vuonna 1976.

Niin Hämeenlinnan poika palasi Tampereelta takaisin kotikaupunkiinsa ja jäi. Vuosien mittaan hänestä on tullut ruohonjuuritason kulttuurivaikuttaja.

Etenkin kirjoittajat ovat kerääntyneet Tiaisen siipien suojiin.

– Viime vuosina Hämeen kesäyliopistossa ei ole ollut kovin paljon taide- ja kulttuurikursseja – mutta kirjoittaminen on ollut suosittua.

”Byrokraatin tehtävä”

Keväällä opetusneuvoksen arvonimen saaneen hallintotieteiden maisterin ominta alaa on – aluesuunnittelu. Hän ei ole pedagogi eikä hänellä omien sanojensa mukaan ole taiteellisia taipumuksia.

– Byrokraatin tehtävähän tämä rehtorin työ onkin, hän hymähtää.

Suku toivoi Tiaisesta pappia, ja hän itse olisi halunnut ryhtyä puutarhuriksi. Allergia esti viherhaaveet, mutta viljelyä toki on tavallaan opinahjon pyörittäminenkin.

– Minä olen suunnittelija ja järjestäjä, ja elämähän on yhtä järjestämistä, hän kuvailee.

Hän seuraa mielellään sivusta etenkin johtamansa talon kirjoittajakursseja. Ja varsinkin niitä, jotka hän lähettää Kreikkaan.

Siinä kaksi Tiaisen lempilasta kohtaavat.

Viikoksi pois arkielämästä

Ne, jotka tuntevat Jari Tiaisen, tietävät hänen olevan raskaan sarjan Kreikka-fani. Hän ihastui maahan kolmisenkymmentä vuotta sitten ja käy siellä vuosittain.

Vuorotteluvapaallaan hän on ehtinyt matkustaa Kreikkaan ”vain” kahdesti. Toisella kertaa kirjoittajakurssilaisten kanssa lokakuussa.

Näin kaikki alkoi: 1980-luvun lopulla Tiainen pohti erään kesäyliopiston opettajan kanssa, miksi koulutuksia ei voisi järjestää Kreikassakin. Ensimmäisinä matkaan lähtivät sairaanhoitajat, mutta viimeisimpien kuuden vuoden aikana ulkomailla on kurssitettu myös kirjoittajia.

Jos jotakuta mietityttää, miksi ihmeessä, Tiaisella on vastaus valmiina.

– Kun ihminen viedään viikoksi pois normaalielämästä, ei voi koko ajan olla hätä kotiin katsomaan, miten perhe pärjää. Matka antaa etäisyyttä arkeen ja aikaa keskusteluille. Matkat eivät ole lomailua, vaan täysipäiväistä opiskelua, Tiainen perustelee.

– Kirjoittajista on vuosien mittaan on jo oikeastaan syntynyt oma yhteisö.

Satakunta ihmistä on kirjoittanut Kreikassa. Osa palaa joka vuosi. Enimmäkseen kursseja on pidetty Taija Tuomisen johdolla Santorinin saarella.

Rahasta tullut tasa-arvokysymys

– Muistaakseni se oli Jari Tervo, joka sanoi aika hyvin: ’Ihminen on onnellisimmillaan silloin, kun on joku jota auttaa’, Tiainen sanoo.

Hän tahtoisi auttaa tiedonjanoisia ihmisiä enemmänkin, mutta esimerkiksi talouden kiristyminen näkyy myös kesäyliopistojen toiminnassa. Tiainen näkee kesäyliopiston merkityksen ennen kaikkea matalan kynnyksen vapaassa sivistystyössä.

Taloudellinen vyönkiristäminen lisää opiskelijoiden osuutta kuirssimaksuista, mikä taas nostaa kynnystä lähteä opiskelemaan.

– Kesäyliopiston rahoituksesta runsas puolet tulee kurssimaksuista. Jatkuvasti pelkään, että opiskelijoiden osuus vain kasvaa. Rahasta on tullut tasa-arvokysymys. Kouluttautumisella on kuitenkin oma itseisarvollinen merkityksensä.

Kesäyliopistojenkin tekemän vapaan sivistystyön hyviä puolia on erityisesti ”tietty vapaus”.

– Laki ei sanele, mitä pitää tarjota. Pystymme melko nopeasti vastaamaan tarpeisiin.

Vapaa-ajallaan Tiainen auttaa ihmisiä muun muassa Hämeenlinnan diakoniayhdistyksessä, jota hän oli mukana perustamassa.

– Varsinkin nuorten syrjäytyminen huolestuttaa. Mottoni kuitenkin on ’aina on toivoa’.

Kiinni pysyvissä arvoissa

Tiainen näkee kesäyliopistojen osaltaan vaalivan pysyviä arvoja, yhdessä kansalaisopistojen kanssa.

Nopeuden ja pinnallisuuden aikana molemmat pitävät kiinni myös kauneuden ja totuuden kaltaisista asioista.

Tiainen on erityisen iloinen siitä, että Hämeen kesäyliopistossa voi suorittaa avoimen yliopiston kursseja.

– Tämä on toiminnassa aivan keskeistä. Ihmiset ovat voineet tätä kautta suorittaa jopa tutkintoja kirjoittamisessa. Hämeenlinnassa on useana vuonna ollut myös oikeustieteen opintoja, jopa Itä-Suomen yliopiston graduopintoja. Tämä on varsin harvinaista kesäyliopistossa.(HäSa)