Kanta-Häme Hämeenlinna

Opiskelijabileiden nöyryytys on vaihtunut siihen, ettei “kukaan ota nokkiinsa” – Hamkissa häirintä on harvinaista

Metoo -kampanja on nostanut esiin myös suomalaisessa opiskelijamaailmassa tapahtuvan häirinnän.
Hamkin opiskelijoiden Alkupamaus-tapahtuma aloitettiin Hämeenlinnan torilta viime torstaina. Sosiaalialan ensimmäisen vuoden opiskelijat Laura Puronaho (vas.), Lotta Lähteenmäki, Kia Korvakangas ja Sanni Kiukkonen olivat ehtineet kerätä haalereihinsa vajaassa kuukaudessa jo monta merkkiä. Fuksit ovat olleet positiivisesti yllättyneitä Hämeenlinnan opiskelijakulttuurista.

Hämeenlinnan torilla näkyy harvinaisia väripilkkuja. Haalarikansa vaeltaa verkkaisesti mukulakivien päällä, kun Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) lukuvuoden alkua juhlistava perinteinen Alkupamaus-tapahtuma on alkamassa.

Tapahtuman Facebook-sivuilta löytyy julkaisu: “Kaikki Hamkon tapahtumat ovat ehdottomasti vapaita kaikesta häirinnästä, kiusaamisesta ja syrjinnästä – niin myös Alkupamaus. Jos kuitenkin kohtaat häiritsevää käytöstä, otathan yhteyttä häirintäyhdyshenkilöihin.”

Keskustelu häirinnästä ja tasa-arvosta on vilkastunut kampuksilla ympäri Suomen viime syksynä alkaneen #metoo-kampanjan jälkeen. Suomalaisissa oppilaitoksissa on tullut ilmi häirintätapauksia erityisesti juhlien yhteydessä.

Hamkin opiskelijakunnalla (Hamko) on kaksi häirintäyhdyshenkilöä, joihin opiskelija voi olla yhteydessä, jos kokee, että häntä on ahdisteltu, kiusattu tai muuten kohdeltu kaltoin opiskeluympäristössä.

– Tapauksia selvitetään kolmesta viiteen vuosittain, kertoo Maija Kranni, toinen Hamkon häirintäyhdyshenkilöistä.

Opiskelijakunnalla on ollut häirintäyhdyshenkilöt jo vuosien ajan, ja yhteydenottojen määrä vaihtelee. Krannin mukaan metoo-keskustelu ei ole vaikuttanut ilmoitusten määrään, mutta häirintäyhdyshenkilöille laadittiin tänä vuonna toimintaohjeet.

– Suomalainen alkoholi- ja saunakulttuuri eivät varsinaisesti ehkäise häirintää kovin tehokkaasti. Joukossa jollain tavalla tyhmyys tiivistyy. Metoo-keskustelun kautta on menty oikeaan suuntaan.

Räikeitä häirintätapauksia Hamkissa ei ole ollut. Yleisimmin häirintäyhdyshenkilöihin otetaan yhteyttä kiusaamisen takia.

– Myös korkeakoulussa tapahtuu kiusaamista, vaikka kyse on aikuisista opiskelijoista. Useimmiten meille tullaan puhumaan, jos on yksinäistä, ei koe kuuluvansa joukkoon tai joukosta suljetaan pois, Kranni sanoo.

 

Leevi Helin (vas.) ja Oskari Nousiainen tulivat Hämeenlinnan torille Valkeakosken kampukselta. IB-linjan fuksit ovat ehtineet juhlia opintojen alkamista esimerkiksi tursajaisissa, eli ensimmäisen vuoden opiskelijoiden juhlassa, ja yhteisellä leirillä.

 

Keltaisiin haalareihin pukeutuneet Leevi Helin ja Oskari Nousiainen ovat tulleet ensimmäistä kertaa Hämeenlinnaan Alkupamaukseen. He ovat juuri aloittaneet opiskelun Hamkin englanninkielisellä international business -linjalla Valkeakosken kampuksella.

Miehillä ei ole kokemusta häirinnästä, mutta he ovat huomanneet sitä opiskelijabileissä.

– Metoo toteutuu, mutta kuka sitä valvoo? Opiskelijat ovat hirveitä kännissä. Häirintää on, mutta kuka siitä sanoo, Nousiainen kysyy.

Hänen mielestään häirintäyhdyshenkilöt on hyvä olla olemassa, mutta se ei välttämättä muuta mitään käytännössä.

– Häirinnästä kerrotaan vasta jälkikäteen, jos kerrotaan. Vaikka bileissä olisi oma yhdyshenkilö, ei hänelle varmaan mitään sanottaisi.

 

Sinisiksi maalatuilla hahmoilla on yllään metsänvihreät haalarit. Hämeenlinnan toria kohti kävelevät “avaruuskaksoset” ovat kolmannen vuoden hortonomiopiskelijoita Lepaan kampukselta.

Anni Someroja ja Mitja Yli-Parkas ovat “saunamajureita” ja mukana huvitoimikunnassa, joka järjestää Lepaan opiskelijoille tapahtumia. Heidän mukaansa erikseen ovat K18-tapahtumat, joissa käytetään alkoholia. Paljon on myös sellaisia tapahtumia, joihin alkoholi ei kuulu, kuten jokaviikkoinen leffailta.

Anni Someroja kertoo, että metoo-kampanjan jälkeen vanhoja perinteitä on tarkasteltu uusin silmin.

– Olemme katsoneet vanhoja juomalauluja, että onko niissä mitään, mistä joku voisi loukkaantua. Olemme muuttaneet sääntöjä niin, ettei kukaan ota nokkiinsa, Someroja toteaa.

– Juhlien pukukoodeissa tyyli on vapaa. Sukupuoli ei määritä, saako pukeutua mekkoon tai pukuun tai johonkin muuhun.

Somerojan ja Yli-Parkaan mukaan Lepaalla ei ole ollut häirintätapauksia, mutta niihinkin on varauduttu.

– Turvallisuuden lisäksi otamme huomioon sen, ettei häirintää pääse syntymään ja ettei kukaan loukkaannu mistään. Kaikki otetaan mukaan. Yhteisellä saunallakin kaikki ovat osanneet käyttäytyä, Yli-Parkas kertoo.

– Lepaalla on pieni yhteisö ja kaikki tuntevat toisensa, eli suurin osa ongelmista ratkaistaan yhdessä.

 

Anni Someroja ja Mitja Yli-Parkas pukeutuivat Alkupamauksen horoskoopit-teemaan sopivasti “avaruuskaksosiksi”. He ovat mukana Lepaan omassa huvitoimikunnassa, joka järjestää tapahtumia sekä yhteisiä bussikuljetuksia Hamkon tapahtumiin.

 

Myös Alkupamauksen leikkimielinen Ryöminki-rastikierros on kokenut vuosien aikana muodonmuutoksen. Enää ei ole ohjelmanumeroita, joissa joutuu riisuutumaan tai juomaan alkoholia.

Opintojensa aloittaneiden “kastaminen” opiskelijoiksi ei vaadi enää noloja tehtäviä. Hamkon häirintäyhdyshenkilö Maija Kranni ei löydä julkiselle nöyryyttämiselle yhtään hyvää syytä.

– Koulun alku on tarpeeksi jännittävää muutenkin.

Opiskelijakunta Hamko kannustaa paikallisyhdistyksiä järjestämään alkoholittomia tapahtumia ja tukee rahallisesti esimerkiksi liikuntatapahtumien välinehankintoja. Myös Hamko järjestää kaikille opiskelijoille alkoholittomia tapahtumia.

– Alkoholillisissa tapahtumissa pitäisi olla aina alkoholiton vaihtoehto ja mahdollisuus suorittaa tehtäviä ilman alkoholia, Kranni sanoo.

 

Kirkkaanpinkit haalarit vyötäisilleen solmineet sosiaalialan ensimmäisen vuoden naisopiskelijat eivät ole kohdanneet häirintää vähän yli kuukauden kestäneiden opintojensa aikana.

– On silti hyvä, että asiasta puhutaan ja se otetaan vakavasti, sanoo tuleva sosionomi Laura Puronaho.

Kaikkien Hamkin opiskelijatapahtumien kutsuissa kerrotaan, ettei häirintää sallita missään muodossa ja häirinnästä voi kertoa jo tapahtuman aikana. Maija Kranni uskoo, että jo häirinnästä ja tukihenkilöistä muistuttaminen on voinut ehkäistä ylilyöntejä.

– Tietysti meidän opiskelijat ovat fiksuja, koska suurin osa ymmärtää sanomattakin, ettei ketään saa häiritä tai syrjiä.

Opiskelijakunnan omissa tapahtumissa toimivat Hamkon häirintäyhdyshenkilöt. Opiskelijoiden paikallisyhdistyksiä kannustetaan nimeämään jokaiseen tapahtumaan oma henkilö, johon voi olla yhteydessä tarvittaessa.

– Missään tapahtumassa ei pitäisi olla mitään ohjelmaa, jossa joku voisi kokea itsensä syrjityksi tai nöyryytetyksi, Kranni toteaa.

Vakavammissa tapauksia häirintäyhdyshenkilöt ottavat yhteyttä Hamkin opiskelijahyvinvoinnin palveluiden ammattilaisiin.

– Tärkeintä on, että olemme myös itse opiskelijoita, eli yhdenvertaisia muiden kanssa. Sen on tarkoitus madaltaa kynnystä, että ihmiset uskaltavat puhua ja ottaa häirintää tai kiusaamista esiin. Yksikin tapaus on liikaa, Kranni sanoo.

Myös sosiaalialan fuksien mielestä on hyvä, että tapahtumienkin aikana on joku, johon voi ottaa häirintätilanteessa yhteyttä matalalla kynnyksellä.

– Toiselle opiskelijalle voi olla helpompi kertoa häirinnästä tai syrjinnästä kuin opettajalle, Sanni Kiukkonen arvelee. HäSa