Kanta-Häme

Opiskelijalle tarjolla ohituskaista

Opetusministeriö edellyttää, että avoimesta korkeakoulusta valitaan jatkossa nykyistä enemmän opiskelijoita yliopistoihin eli kiintiöitä kasvatetaan reippaasti.
Välivuoden aikana suoritetut opintopisteet avaavat avoimen väylän korkeakouluopintoihin vaikkei todistus riitä.

Kansanopistoissa odotetaan korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistusta toiveikkaina. Opistot tarjoavat avoimen väylän korkeakouluihin niillekin, joiden ylioppilastutkinnon arvosanat eivät riitä sisäänpääsyyn.

– Väylä on aika moneen korkeakouluun ja yliopiston tiedekuntaan olemassa jo nyt, mutta sen merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan uudistuksessa jo vuonna 2020, kertoo Päivölän opiston rehtori Pekka Järvi Valkeakoskelta.

 

Päivölän opisto ja kymmenet muut kansanopistot tekevät yhteistyötä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Käytännössä se merkitsee, että opiskelija voi välivuonna opiskella avoimessa yliopistossa juuri niitä opintoja, joita olisi tiedekuntaan sisään päästyään lukenut. Ne myös tentitään tiedekunnassa.

Päivölän opisto on yksi harvoista kansanopistoista, jotka antavat mahdollisuuden keskittyä opintotukien varassa avoimen korkeakoulun opetukseen. Opetus tähtää opintopisteiden suorittamiseen ja avoimen väylän kautta etenemiseen, mutta myös pääsykoevalmennukseen.

– Päivölässä on mahdollisuus asua, jolloin opintotuet kattavat lähes kokonaan sekä opetuksen, asumisen että täysihoidon. Opiskelijoille jää noin 350 euroa kuussa maksettavaksi itse. Tämä mahdollistaa täyden paneutumisen opiskeluun, Pekka Järvi kertoo.

 

Kun päämääränä on päästä avoimen yliopiston kautta opiskelemaan, opintopisteiden saavuttaminen edellyttää täysipainoista työskentelyä.

– Korkeakoulut ja yliopistot edellyttävät avoimen väylän kautta sisään otetuilta opiskelijoilta yleensä noin 100 opintopisteen verran opintoja. Määrä ja kriteerit vaihtelevat tiedekunnasta riippuen eikä kaikkiin pääse avoimen väylän kautta, kertoo koulutuspäällikkö Sirkka Sippola Tampereen yliopistosta.

Opintopistevaatimus on Sippolan mukaan niin korkea, että sen suorittaminen vie työn ohella opiskeltuna monta vuotta. Vertailun vuoksi: kandidaatin tutkintoon tarvitaan 180 opintopistettä ja tutkinnon suorittaminen vie yliopisto-opiskelijalta kolme vuotta. Harva on jaksanut käyttää väylää, jos joutuu käymään samalla töissä.

Avoimen yliopiston opintojen rahoittaminen on opiskelijoille ongelma, sillä vain kansanopistoissa asuvat saavat opintotukea. Muut opiskelijat joutuvat rahoittamaan opinnot ja elämisen itse.

 

Pääsykokeet vähenevät ja ylioppilastutkinnon arvosanat avaavat portit yhä useampaan korkeakouluun. Sirkka Sippola kertoo yliopistojen ja korkeakoulujen parhaillaan työstävän uusia valintakriteerejä, sisäänottokiintiöitä ja pohtivan myös pääsykokeiden tarvetta.

– Työ on kesken, mutta selvä on, että joka tiedekunnan on lisättävä opiskelijoille mahdollisuuksia päästä opiskelemaan uusia reittejä pitkin. Tässä esimerkiksi avoin väylä tulee varmasti yleistymään, Sippola arvioi.

Jo nyt on tiedossa, että pääsykokeet säilyvät jatkossakin monilla aloilla, joilla edellytetään soveltuvuutta alalle. Tiedekuntien uudet, vielä työn alla olevat valintakriteerit julkistetaan vuoden 2019 syksyllä. HäSa

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930