fbpx
Kanta-Häme

Opiskelijan on pian pakko ottaa velkaa elämiseen

– Opiskelijoita ei saisi painostaa lainanottoon, vetoaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Siiri Nousiainen opintotukiuudistuksen valmistelijoihin.

Hänen mukaansa monet opiskelijat ovat haluttomia nostamaan opintolainaa, koska takaisinmaksukyvystä ei ole takeita. Opintotukea leikataan opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan 150 miljoonan euron edestä 2020-luvulla. Summasta puolet on hallitusohjelman linjausten mukaan tarkoitus saada säästöön jo 2019 mennessä.

Grahn-Laasonen on niukkasanainen ministeriönsä suurimman uudistuksen yksityiskohdista ja vaikutuksista.

– Leikkausten takia opintotuen lainapainotteisuus kasvaa, mutta opintorahan, asumislisän ja opintolainan yhteenlaskettu taso nostetaan 1 100 euroon kuukaudessa.

Grahn-Laasosen mukaan tämä on hyvä uutinen.

– Se parantaa opiskelijan mahdollisuutta opiskella täysipäiväisesti ja valmistua tavoiteajassa.

OPINTOTUKIASIOISTA vastaava pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta pitää leikkaussuunnitelmia rajuina.

150 miljoonan euron leikkaukset ovat Lahtisen mukaan suhteellisesti huomattavasti kovemmat kuin kaavailtu 200 miljoonan euron leikkaus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

– Korkeakouluopiskelijoille maksettiin viime vuonna 545 miljoonaa euroa opintorahoina ja asumislisinä. Runsaan neljänneksen leikkaus on todella raju. Ei taida olla missään muussa etuudessa suunnitteilla vastaavaa säästöleikkausta.

Lahtisen mukaan voidaan ajatella, että puolet säästöistä otettaisiin opintorahoista ja toinen puoli lyhentämällä tukiaikoja. Hän laskee, että korkeakouluopiskelijoille tämä tietäisi noin 70 euron vähennystä nykyiseen opintorahaan kuukaudessa.

–Vaikea kuvitella, että korkeakouluopiskelijoiden asumislisää pienennettäisiin, Lahtinen sanoo.

Grahn-Laasosen mukaan opintotukeen on tehty viime vuosina paljon muutoksia, joiden takia nykymalli on sekava ja pirstaleinen.

– Nyt opintotuella on haastavaa opiskella täysipäiväisesti, etenkin suurissa kaupungeissa.

Grahn-Laasosen mukaan tavoitteena on järjestelmä, joka tukee valmistumista tavoiteajassa ja mahdollistaa työn ja opintojen yhteensovittamisen opintojen loppuvaiheessa.

Nousiaisen mukaan opintotuen lainapainotteisuus voi lisätä työntekoa ja lyödä korville pyrkimystä nopeuttaa valmistumista.

– Epäilen, että uudistus ei lyhentäisi opintoaikoja, Nousiainen toteaa.

OPISKELIJA Lauri Moilasen mukaan nuoret haluavat välttää lainaa. Samalla hän on huolissaan lainapainotteisuuden eriarvoistavasta vaikutuksesta.

– Vähävaraisempien perheiden lapset välttelevät lainaa, koska ajatus lainaloukusta on pelottava. Samaan aikaan on varakkaiden perheiden nuoria, jotka sijoittavat lainansa ja tienaavat sillä rahaa, Moilanen sanoo.

Neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvioi, että uudistus koskee vuonna 2017 aloittavia opiskelijoita.

– Lähtökohtaisesti ei voi olla niin, että se vaikuttaa jo niihin, jotka ovat aloittaneet opinnot. Tukiaika ei voi muuttua kesken opintojen suorittamisen, Hiltunen toteaa.

Onko mahdollista, että opintotuki sidotaan lainan nostamiseen?

– En tiedä, olisiko se mahdollista ja perustuslain mukaista.

Menot