Kanta-Häme

Opiskelijat pettyivät opintotukiuudistukseen

Opintotuki uudistui elokuussa. Kaikki korkeakouluopiskelijat saavat nyt indeksikorotukset ja 100 euroa suuremmat lainataukset. Rahasummaa kasvatettiin tukikuukausien poistolla.

Uusi opiskelija saa nyt opintorahaa noin 335 euroa kuukaudessa, kun aiemmin opintonsa aloittanut saa noin 301 euroa. Suurin mahdollinen opintoraha on tähän saakka ollut 298 euroa kuukaudessa.

Ensimmäiset korkeakouluopintonsa aloittavilla on kuitenkin suuremman rahasumman vuoksi käytössään kuusi tukikuukautta vähemmän kuin aiemmin. Aikaisemmin tutkinnon suorittamiseen varattiin 70 tukikuukautta, nyt luku putoaa 64:ään.

”Valmistuminen ei nopeudu”

Suomen ylioppilaskuntien liitossa (SYL) ei ilahduttu uusista linjauksista. Kepin ja rajoitusten käyttäminen ei liiton mukaan kannusta opiskelemaan tai suorittamaan tutkintoa loppuun.

– Opintotukea myönnetään nyt jo erikseen kandidaatin ja maisterin tutkintoon. Tukikuukausien poistot opintojen loppuvaiheesta saattavat vaikeuttaa opiskelijoiden valmistumista, kun lopputyötä pitäisi kirjoittaa mutta rahaa ei ole, sanoo liiton hallituksen toimeentulovastaava Marko Rosenholm.

– Lisäksi työnteon on useissa tutkimuksissa todettu vain hidastavan opintojen suorittamista, hän jatkaa.

Uudistuksessa päätettiin myös lainahyvityksen antamisesta nopeasti opinnoistaan suoriutuville opiskelijoille. Lainahyvityksessä valtio maksaa opiskelijan nostamasta lainasta osan takaisin suoraan pankille. Päätös saa opiskelijoiden etujärjestöltä varauksellista kiitosta.

– Lainauudistus on nyt selkeä. Tuen pitäisi kuitenkin edelleen säilyä opintorahapainotteisena, eikä siirtyä lainaan, Rosenholm sanoo.

Rosenholm on yleisesti ottaen melko tyytyväinen opintotuen indeksikorotuspäätöksiin. Kirittävää on kuitenkin hänen mielestään liikaa, sillä esimerkiksi opiskelijoiden asumistukien tasoa on tarkastettu viimeksi vuonna 2008.

– Sittemmin esimerkiksi vuokrat ovat nousseet tavattomasti. Tukijärjestelmä ei edelleenkään vastaa nykypäivän kuluja. Opiskelijoiden hyvinvointi ei saisi olla pelkkien kesätöiden saamisen varassa.

Oikea ura tiedettävä heti

Tuen tarve riippuu Rosenholmin mukaan huomattavasti siitä, millainen työllisyystilanne opiskelualalla on. Ammattiin valmistavien alojen, kuten lääketieteellisen ja oikeustieteellisen opiskelijat, uskaltavat nostaa opintolainaa herkemmin kuin humanististen tai valtiotieteellisten yleisalojen opiskelijat.

Myös oman alansa kesätöihin pääsevät helpoiten ammattialojen opiskelijat, kun taas toiset jäävät kärsimään työttömyydestä tai sekalaisista matalapalkka-alojen pätkätöistä.

Leveämmän elämän tavoittelu ei kuitenkaan ole helppoa. Rosenholmin mukaan opintotuen uudistukset aiheuttavat todellisen uhan alanvaihtajille. Hänen mielestään hallituksen toimet pakottavat yhä nuorempia valitsemaan omat kiinnostuksen kohteensa nopeasti, vaikka päätösten tekemiseen ei vielä olisi valmiuksia.

Rosenholm kertoo, että työmarkkinat muuttuvat myös niin nopeasti, että osaamisen täydentämiseen tai alan vaihtamiseen pitää jäädä mahdollisuus.

– Opintotuen rajaaminen ja tukikuukausien poistaminen vaikeuttaa työnsaantia. Huonosti työllistävälle alalle valmistuneet opiskelijat eivät pysty enää vaihtamaan alaansa, vaan jäävät työttömyysloukkuun. Sitten valtion pitää kuitenkin maksaa työttömyys- ja toimeentulotukia, joten eipä tästä isoja säästöjä tule, hän sanoo.

Vaikeaselkoisuus uhkaa oikeusturvaa

Rosenholmin mielestä opintotukia on uudistettu viime vuosina hieman turhankin kiivaasti. Hänen mukaansa opintotukijärjestelmästä on tullut erilaisten uudistusten myötä niin sekava ja vaikeatulkintainen, että opiskelijat ja virkamiehetkin ovat asian kanssa hukassa.

Vaikeaselkoisuus on aiheuttanut sen, että opintotukipäätöksiä on tehty väärin, eikä aina ole selvää, kenelle opintotukea pitäisi myöntää ja kuinka paljon.

– Tämänkaltainen viidakko alkaa jo olla uhka opiskelijan oikeusturvalle, Rosenholm sanoo. (HäSa)