Kanta-Häme

Opiskelua ohjataan kepillä työpaikoille

Iittalan lasitehtaalla oppisopimuksella lasinpuhaltajan kisällin ammattitutkintoa suorittava Niko Lahti on juuri sitä, mitä maan hallitus haluaa yhä enemmän tulevaisuudessa nähdä. Eli työpaikoilla tapahtuvaa kouluttautumista ammattiin.

Peruskoulun jälkeen taksikuskina työskennelleen Lahden, 27, näkökulmasta oppisopimuksessa ei ole mitään negatiivista.

– Tässä lyö kaksi kärpästä samalla iskulla: saa ammattipätevyyden ja palkkaakin siinä kyljessä. Oppilaitosopiskelu tällä alalla valmistaa enemmän taidelasin tekemiseen, mutta Iittalassa tehdään vähän raskaampaa, teollista taidetta, Lahti tuumaa.

Oppisopimuskoulutuksesta on muotoutunut Suomessa pääasiassa aikuisopiskelijoiden väylä. Hallitus haluaisi nuoret suoraan peruskoulun penkiltä työpaikoille oppimaan. Taikasana on koulutussopimus, jonka pitäisi tulla lainsäädäntöön vuoden 2018 alusta.

– Tavallaan koulutussopimus terminä vain virallistaa ja vakiinnuttaa meidän nykyiset työssäoppimisen käytäntömme. Ei meillä raksaopiskelijat nykyäänkään paljon koululla ole, pohtii Ammattiopisto Tavastian aikuiskoulutusjohtaja Arto Ruhala.

Koulutussopimuksen perusero oppisopimukseen on se, että koulutussopimuksessa ei solmita työsopimusta, eikä mahdollinen palkka määräydy työehtosopimusten pohjalta. Hallitus on perustellut koulutussopimuksen lanseeraamista byrokratian vähentämisellä.

– Tarkoituksena on madaltaa kynnystä työnantajan näkökulmasta ja luoda yksilöllisiä opintopolkuja. Opiskelija voisi esimerkiksi ”lennosta” vaihtaa koulutussopimuksen oppisopimukseen, Ruhala kertoo.

Tavastian alaisessa seudun oppisopimustoimistossa on tällä hetkellä 249 oppisopimusopiskelijaa, joista vain 13 tulee suoraan peruskoulusta. Enemmistö oppisopimusopiskelijoista on valmiiksi työsuhteessa ja tekevät tutkintoaan työn ohessa.

Vuosituhannen alkupuolella oppisopimusten määrä pyöri vielä lähempänä viittäsataa kuin kahtasataa.

– Määrä vaihtelee talouden suhdanteiden mukaan. Nyt se on pyörinyt pidempään 200–400 välillä, Arto Ruhala kertoo.

Huippuaikoina parempien suhdanteiden lisäksi oppisopimuksiin yritykset saivat palkkatukea koko ajalle ja myös byrokratian määrä oli vähäisempää. Sääntelyä lisättiin, kun esimerkiksi suurten aikuiskouluttajien Adultan ja JAKK:n koulutuksissa havaittiin väärinkäytöksiä.

Iittalan lasitehtaan esimies Jari Vahekoski ei pidä Niko Lahden ja muiden oppisopimuskoulutettavien sopimuksiin liittyvää vaivaa liiallisena.

– Ei. Oppisopimus on meille hyvä ja luontevin tapa saada uutta työvoimaa. Se on ainoa haittapuoli, että opiskelijat ovat meiltä pois niinä aikoina, kun käyvät koulussa, mies hymyilee.

Lahti ja hänen kaksi toveriaan käyvät oppitunneilla kerran kuussa Nuutajärvellä. Lisäksi kerran kuussa lauantaisin he opiskelevat Iittalan tehtaalla vapaamuotoisissa workshopeissa.

Aikuiskoulutusjohtaja Ruhala uskoo, että hallitus saa vielä haluamansa.

– Oppilaitosopiskelusta leikataan niin paljon ja samaan aikaan työvoimapoliittista koulutusta karsitaan. Suhdanteiden parantuessa yritysten ainoaksi mahdollisuudeksi jää kouluttaa tekijät itse, jos haluavat työvoimaa.

– Voi sanoa, että hallitus ohjaa opiskelua kepillä työpaikoille, Ruhala toteaa.

Tavastian osalta leikkausten lopullinen määrä on vielä auki, mutta tähän asti päätetyillä aloituspaikat ovat vähenemässä noin 160:llä. Resurssileikkaus on ainakin noin 20 prosentin luokkaa.

– Hallitusohjelma alkaa pikku hiljaa purra kentällä. Meillä Tavastiassa on yritetty nuorisotakuun hengessä järjestää jokaiselle koulunsa päättävälle nuorelle opiskelupaikka, mikä tarkoittaa resurssien ohjaamista pois aikuiskoulutuksesta. HäSa