Kanta-Häme

Opisto käy jälleen opiskelijan kukkarolla

Vaihtoehtoja ei ole – jollei sitten haluta supistaa voimakkaasti opiston kurssitarjontaa.

Näin perustelee Vanajaveden opiston rehtori Outi Itäluoma päätöstä korottaa opiston kurssimaksuja ensi lukuvuodeksi keskimäärin 14 prosentilla. Paniikkiliikkeestä ei ole kyse, vaan maksuja on tarkoitus korottaa pysyvästi tälle tasolle.

– Ei tarvitse kuin katsoa viime vuoden tilinpäätöstä, niin nähdään, missä mennään. Vähän yli 2 000 euroa jäätiin plussan puolelle. Kyllä tässä eletään ihan kädestä suuhun, Itäluoma sanoo.

Kurssitarjonnan supistamista rehtori ei halua pitää vaihtoehtona, vaan säästöt räävitään kokoon ensin kaikin muin keinoin.

Käytännössä tämä tarkoittaa joidenkin kurssien – esimerkiksi keramiikkaopetuksen – keskittämistä tiettyihin paikkoihin sekä opiskelijamäärien kasvattamista niin, että kurssit saataisiin mahdollisimman hyvin täyteen. Lisäksi kurssitarjontaa on tarkoitus suunnata niille ainealueille, joilla kysyntä on voimakkainta.

Laskutuksesta entistä joustavampaa

Kurssimaksujen noustessa opisto lupaa kehittää maksujärjestelmiä entistä joustavammiksi. Jatkossa maksuja pystyttäneen maksamaan useammassa erässä.

Kurssimaksujen korotus kouraisee esimerkiksi taiteen perusopetuksessa opiskelleita aikuistanssijoita. Kun kuluvalla lukukaudella kurssimaksu on ollut 170 euroa, on maksu ensi lukukaudella jo 240 euroa.

– Tanssissa on ollut jo muutaman vuoden omat taulukot yksinkertaisesti siksi, että se on todella suosittua. Lisäksi kyse on erikoistiloista, joten niissä kuukausivuokrat ovat aika kalliit muihin verrattuna.

Mutta joko korotukset ovat suuruudeltaan sellaisia, että niiden voi ajatella karsivan hakijamääriä?

– Keskimäärin 10–15 prosentin korotus tuntuu hirveältä, kyse ei kuitenkaan ole sadoista euroista. Pelko siitä on kuitenkin olemassa. Aikaisemmilla kerroilla kurssimaksujen korotukset eivät ole kuitenkaan näkyneet opiskelijamäärissä.

Roimia korotuksia on odotettavissa myös pienryhmätunteihin, joita järjestetään esimerkiksi musiikissa ja kielissä. Esimerkiksi kaikkein pienimmissä, 6–8 opiskelijan, kieliryhmissä taulukkohintoihin on tulossa jopa 40 prosentin korotus.

Kuntien osuus tavallista pienempi

Syitä taloudelliseen ahdinkoon on monia. Vanajaveden opiston kunnilta saamat osuudet ovat rehtorin mukaan huomattavasti pienemmät kuin valtakunnassa keskimäärin. Kuntaosuuksilla opisto kattaa noin 15 prosenttia menoistaan, kun muualla maassa osuus kipuaa keskimääriin 30 prosenttiin. Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät ensi lukuvuonna lähes samalla tasolla kuin viime vuonna.

– Kuntalaiset maksavat Hämeenlinnassa kansalaisopistotoiminnasta keskimäärin enemmän kuin muualla maassa.

Talousahdinkoa lisää myös valtiolta saatujen avustusten pieneneminen. Opetushallitus on aiempina vuosina myöntänyt kuntaliitoksen takia valtionosuuksia menettäneille kansalaisopistoille ylimääräistä avustusta. Avustusta saattoi saada kolmena vuotena, eikä Vanajaveden opistolle tätä rahaa ole enää tulossa.

Valtionosuuden pienenemisen takia myös vuoden 2013 opetustuntimäärät pienenevät.

Itäluoman mukaan opisto pyrkii hakemaan kaikkia mahdollisia saatavilla olevia avustuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haetaan ylimääräistä rahoitusta kehitystoimintaa varten, lisäksi opisto on hakenut opintosetelityyppistä avusta, josta päätöksiä odotellaan kevään aikana. (HäSa)