Kanta-Häme

Oppilashuollon palvelut tasa-arvoistumassa

Jos hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi menee läpi, Hämeenlinnan perusopetuksessa tarvittaisiin kaksi psykologia ja 1–2 kuraattoria lisää.

– Ehkä enemmänkin, sanoo kaupungin oppilashuollon toteuttamisesta vastaava palvelupäällikkö Marika Paasikoski-Junninen.

Tällä hetkellä – resursseista johtuen – jako on tehty niin, että psykologit työskentelevät pääosin alakoululaisten ja kuraattorit yläkoululaisten kanssa.

– Jos laki lähtee siitä, että alakoululaistenkin on päästävä kuraattoreille ja yläkoululaisten psykologeille, laskemani lisäys ei välttämättä riitä.

Palvelut etäällä kouluista

Perusopetuksessa on noin 6 500 lasta. Psykologeja on neljä ja kuraattoreita 3,5. Kouluyksiköitä on yli 20.

– Tällä hetkellä emme pysty olemaan tarpeeksi läsnä kouluissa, mikä tuottaa hankaluuksia.

Kunkin kuraattorin vastuulla on kaksi yläkoulua, joissa heillä on tiettyjä vastaanottopäiviä. Kullakin psykologilla on vastuullaan 4–5 koulua.

Tavastiassa ollaan ymmällään

Uudistus koskee myös toisen asteen koulutusta.

Koulutuskuntayhtymä Tavastiaan kuuluvissa Hämeenlinnan lukioissa ja Ammattiopisto Tavastiassa ei ole tällä hetkellä lainkaan psykologin palveluja.

Lukioita palvelee yksi kuraattori ja ammattiopistoa kolme kuraattoria. Opiskelijahuoltopalveluihin kuuluu lisäksi opinto-, nuoriso- ja asuntolaohjaajia. Terveydenhoitajat ovat kaupungin palveluna mukana oppilaitoksen arjessa. Kaikki työskentelevät koulutuskuntayhtymän tiloissa lähellä oppilaita.

– Lakiuudistushan ei tunne kuin kuraattorit, psykologit ja opiskeluterveydenhuollon työntekijät. Kovasti ihmettelen, mitä tehdään tälle jo nyt hyväksi luodulle järjestelmälle, kysyy opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi koulutuskuntayhtymä Tavastiasta.

– On selvä huononnus, jos lain myötä opiskelijahuollon työntekijöistä tulee kunnan palkkaamia työntekijöitä, jotka toimivat jossain etäällä oppilaitoksesta, hän lisää.

Vaatimukset tekevät tiukkaa

Marika Paasikoski-Junninen näkee lakiuudistuksen hyvissä puolissa myös peikkoja.

– Laki lähtee siitä, että palveluun on päästävä kiireellisissä asioissa saman tai seuraavan päivän aikana ja muissa asioissa viimeistään seitsemän päivän kuluessa. En usko, että saamme kuitenkaan niin paljon resursseja, että kaikki pystytään palvelemaan tässä ajassa.

Tällä hetkellä yläkoululaiset pääsevät kuraattoreille saman tai seuraavan viikon aikana ja alakoululaiset psykologeille kiireellisissä asioissa kahden viikon sisällä.

– Mutta kuka määrittelee tulevaisuudessa, mikä on kiireellinen tapaus? Esityksessä sanotaan, että sen voi tehdä myös toinen työntekijä, esimerkiksi terveydenhoitaja. Asiakkaan tarpeen pitäisi olla se, mistä lähdetään liikkeelle. Tarvitaan yhteisiä määrittelyjä, mikä on kiireellistä, Paasikoski-Junninen totea.

Psykologeista huutava pula

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistuksella halutaan paitsi nopeuttaa palvelujen järjestämistä ja satsata varhaiseen puuttumiseen myös tasoittaa valtakunnallista epätasa-arvoa palvelujen saatavuudessa.

– Meillähän näitä palveluja on sentään olemassa, mutta kuntien välillä on hirveitä eroja, millä systeemillä palveluja saa, kuinka nopeasti ja saako ollenkaan, Marika Paasikoski-Junninen sanoo.

Sekä hän että Päivi Kortesniemi kantavat saman huolen.

– Mistä ihmeestä niitä koulupsykologeja löytyy, koska jo nyt on ollut isoja rekrytointivaikeuksia. Kovasti epäilen sitä, miten tämä saadaan toimimaan, he miettivät.

– Ja kunnillekin tämä on iso asia taloudellisesti. Noin vain ei voida perustaa lisää vakansseja. Arvaan, että edessä on vielä monta mutkaa ja keskustelua, Paasikoski-Junninen sanoo. (HäSa)