Kanta-Häme

Oppilashuolto puntarissa kunnan ja maakunnan välillä

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä oppilashuollon siirtäminen kunnilta maakuntien vastuulle olisi väärä ratkaisu.

– Jos maakunta alkaa koordinoida oppilashuoltoa, aloitteen pitäisi tulla kunnilta ja maakunnilta itseltään, ei valtiolta.

Sote- ja maakuntauudistukseen sisältyy ehdotus oppilashuollon maakuntamallista.

Kurttila on huolissaan siitä, miten hankintalainsäädäntö ja kilpailutukset vaikuttaisivat oppilashuollon pitkäjänteisyyteen.

– Riskinä on, etteivät kuraattorit ja psykologit ole lapsen kanssa läsnä samassa ympäristössä.

Hämeenlinnan kaupungin palvelupäällikkö Marika Paasikoski-Junninen huomauttaa, että oppilashuollon siirtyminen maakuntaan ei muuttaisi työn varsinaista sisältöä.

– Kuljemme kouluihin riippumatta siitä, olemmeko kunnan vai maakunnan palveluksessa.

Kaksi vuotta sitten voimaan astui oppilashuoltolaki. Oppilaiden pitää lain mukaan esimerkiksi päästä vastaanotolle seitsemässä työpäivässä.

Paasikoski-Junninen huomauttaa, että tavoite toteutuu 95 prosentissa tapauksista. Käsiteltävän asian kiireellisyys vaikuttaa siten, että esimerkiksi tunne-elämän vaikeudet ajavat oppimisvaikeuksien ohi.

Lainmuutoksen jälkeen Hämeenlinnan kaupungin esi- ja perusopetukseen on palkattu yksi psykologi ja puolipäiväinen koulukuraattori lisää.

Paasikoski-Junninen kertoo, että kaikkiaan Hämeenlinnan esi- ja perusopetuksessa työskentelee viisi psykologia ja neljä kuraattoria.

– Lukumäärä ei edelleenkään ole suurensuuri, sillä oppilaiden nuppiluku on yli 6 000.

Hämeenlinnan koulupsykologit työskentelevät enemmän alakoulun ja kuraattorit yläkoulun puolella.

Kuraattorit ovat useimmiten kaksi päivää viikossa yhdessä koulussa, ja joka psykologin vastuualueena on yleensä 3–4 koulua.

Hämeenlinnassa on 18 alakoulua ja seitsemän yläkoulua.

– Tietenkin toivon, että psykologit ja kuraattorit voisivat olla enemmän paikan päällä jokaisessa koulussa, koska silloin osallistuminen yhteisön toimintaan olisi helpompaa, toteaa Paasikoski-Junninen.

Oppilashuoltolaki antoi kunnille myös velvoitteen oppilashuoltoryhmien perustamisesta. Yksittäisen oppilaan asioita käsitellään yksilöllisessä oppilashuollossa ja koulun yhteisiä asioita oppilashuoltoryhmässä.

Kouluilta on kantautunut Kurttilan tietoon, että oppilashuoltoryhmät ovat vahvistanut kouluhyvinvointia.

– Jos yhteisöllinen koulutyö katkeaa, riskinä on, että tehty työ valuu hukkaan.

Yksilötason oppilashuolto valuu hänen mukaansa hukkaan, jos mukana ei ole yhteisön tasoa. Jos oppilaalla on paha olla, pitää muistaa etsiä syy, ei pelkästään hoitaa oiretta.

– Jos oire on lähtöisin yhteisöstä, pitää katsoa myös oireen syitä. HÄSA