Kanta-Häme

Osakekursseja vivutetaan ylös halvalla velkarahalla

Hämeenlinna

Osakekursseja nostetaan myös lainarahalla. Pankit ja pankkiiriliikkeet rahoittavat tavalla tai toisella asiakkaidensa osakekauppoja.

Ei ole valtakunnallista tilastoa, kuinka paljon Suomen osakkeissa on velkarahaa. Viranomaiset eivät tilastoi luotolla rahoitettuja osakekauppoja.

Yhdysvalloissa osakkeita on hankittu luotolla enemmän kuin koskaan. Sijoittajatutkimukset kertovat, että Suomessakin yhä enemmän sijoitetaan velaksi.

– Nordnetin Hämeenlinnan seudun asiakkaista useampi kuin joka neljännes on tehnyt luottosopimuksen, Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju kertoo.

Nordnet rahoittaa useiden muiden pankkiiriliikkeiden tapaan asiakkaidensa osakekauppoja. Oksaharju kertoo myös, että Nordnetin luottosopimusten määrä kasvaa 10 prosenttia vuodessa. Hän tuntee suomalaisia sijoittajia, joilla on osakkeissa enemmän velkarahaa kuin omia varoja.

PANKIT TARJOAVAT osana asuntolainojen järjestelyä sijoituspalveluja asiakkaille. Asiakkaita kehotetaan aloittamaan sijoittaminen joko jättämällä osa varoista siihen tai tekemällä sijoitussopimuksen pankin kanssa. Asuntoluoton lyhennys saatetaan sovittaa sellaiseksi, että asiakas voi siirtää osan tuloistaan kuukausittain sijoituksiin.

– Asuntorahoitus on pankeille heikkotuottoista, koska korot ovat niin matalat. Pankki saa parempaa riskitöntä tuottoa asiakkaiden sijoituksista, Oksaharju sanoo.

Oksaharju ei tuomitse sijoitusten velkavivutusta, jos ansaintalogiikka toimii. Niin kauan kuin korot ovat paljon osinkotuottoja alhaisemmat, velkasijoittajan riskit ovat pienet ja hän jää voitolla. Velkasijoittajat luottavat kuitenkin usein osakkeidensa arvonnousuun.

– Jos ostetaan kurssinousua, mennään pieleen. Tuotto perustuu spekulaatioon, että joku on valmis maksamaan vielä enemmän osakkeista.

Osakekurssit ovat kohonneet erittäin korkeiksi, vaikka yritysten tuotot eivät ole kasvaneet. Yritykset ovat jopa pienentäneet osinkojaan kyetäkseen vähentämään velkojaan.

– Ostetaan siis velaksi yhtiöitä, jotka itse yrittävät selviytyä veloistaan. Tällainen sijoitus muistuttaa enemmän optiota kuin osaketta.

NORDNETIN REKISTERIN mukaan Hämeenlinnan seudun osakesäästäjien suosikkiyrityksiä ovat Nokia, Fortum, YIT, Outokumpu ja Talvivaara. Nokia maksaa heikkoa osinkoa. Fortum ja YIT ovat Venäjä-sidonnaisia yhtiöitä. Outokumpu ja Talvivaara eivät maksa lainkaan osinkoa.

Oksaharju tulkitsee osakevalintoja siten, että piensijoittajat odottavat kurssinousua. Nokiaa lukuun ottamatta kaikkia näitä yhtiöitä on ostettu, koska osakkeen kurssi on laskenut.

– Kun ostetaan velkarahalla tällaisten yhtiöiden osakkeita, ratkaisusta puuttuu ajattelu, että osake osuus yhtiöstä ja sen tuotosta.

Osakekursseja on jatkuvasti työntänyt ylöspäin Euroopan keskuspankin nollakorko ja elvytys. Kun keskuspankin yönylikorko on negatiivinen, pankkien on työnnettävä rahaa markkinoille. Keskuspankki myös ostaa euroalueen valtioiden velkakirjoja.

– Jos uskoo Euroopan keskuspankkiin, uskoo myös Neuvostoliittoon ja osakekurssien jatkuvaan nousuun, Oksaharju arvioi.

Osakesijoitusten suuri riski on, että korot kääntyvät nousuun. Markkinakorot ovat niin luonnottoman matalalla tasolla, että ne eivät voi enää muuta kuin kohota.

Osakekurssit kääntyivät huhtikuussa laskuun, joka alkoi Yhdysvalloista. New Yorkin Dow Jones ja Saksan Dax-indeksit ovat kaikkien aikojen huippulukemissa.

– Yhdysvalloissa osakekurssien ja talouden välillä on ammottava ristiriita. Pörssiyritysten tulokset kääntyivät ensimmäistä kertaa lähes neljään vuoteen laskuun.

Päivän lehti

8.4.2020