Kanta-Häme

Osakekurssit vaativat kasvua

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mielestä nykyiset osakekurssit voivat edelleen olla perusteltavissa. Hänen mukaansa kuplan vaara on, jos kurssit edelleen kohoavat eikä talous elvy.

– Usein pörssin yliarvostuksen takana on liian pitkään jatkettu kevyt rahapolitiikka. Jäljet voivat olla rumia, Kuoppamäki sanoo.

Löysä raha ja nollakorot ovat työntäneet osakekurssit rajuun nousuun Helsingin pörssissä. Kahdessa vuodessa yleisindeksi on noussut 40 prosenttia. Kesäkuusta 2012 kurssit ovat lähes kaksinkertaistuneet, vaikka Suomen talous on supistunut.

Kuoppamäki muistuttaa, että on hyvin vaikea sanoa, milloin pörssiin on syntynyt kupla.

– Voidaan tietenkin sanoa, että vuoden 2000 teknokupla olisi pitänyt havaita. Onko nyt kupla vai ei? Ei ainakaan sellaista kuin teknokupla.

Helsingin pörssi yleisindeksi hipoi 18 000 pistettä vuoden 2000 alkuviikkoina. Muutamassa kuukaudessa kursseista suli pois kaksi kolmasosaa.

Liiketoiminta…ei ole kasvanut

Kuoppamäen mielestä yritysten tulosten pitäisi parantua, jotta nykyiset kurssit olisivat perusteltavissa. Tulokset ovatkin parantuneet, mutta se on perustunut vain kustannusleikkauksiin ja pieniin rahoituskuluihin.

– Liiketoiminta ei ole kuitenkaan kasvanut. Liiketoiminnan pitäisi lähteä laajenemaan. Jos tämä jää realisoitumatta, kursseissa alkaa olla yliarvostusta.

Euroopan keskuspankin erittäin keveän rahapolitiikan tarkoituksena on elvyttää taloutta. Elpymisen pitäisi mennä muuallekin kuin vain omaisuusarvoihin.

– Jos rahapolitiikka ei onnistu eikä kansantalous elvy, mutta kurssit vain nousevat, ne erkaantuvat toisistaan. Silloin ollaan kuplassa.

Kun vähäriskisten luottojen korot ovat nollassa, sijoittajien on vaikea löytää tuottavia sijoituskohteita. Rahaa ohjautuu siten pörsseihin ja riskiluottoihin.

– Kurssit voivat nousta edelleenkin. Sijoittajat eivät ole vielä kovin huolestuneita.

Osakekuplasta varoittaneet osakeanalyytikot ja -strategit ovat huomauttaneet, miten nousu on tarttunut myös huonosti tuottaviin yrityksiin. Viime aikoina suurimpia nousupysähdyksiä ovat tehneet pienet ja riskialttiit pörssiyhtiöt.

– Helposti käy niin, että lähdetään metsästelemään muuta. Kun arviointeja venytetään, korjausliikkeet voivat olla hyvin rajuja.

Jos pörssikurssit jatkuvasti kohoavat, sijoituksia tehdään vain odottaen lisää kurssinousua. Kuoppamäki kuvaa tällaista tilannetta peliksi, josta pitäisi osata hypätä ensimmäisenä pois ennen kurssilaskua.

Suomi pääsisi…hitaasti mukaan

Läntisissä talouksissa, varsinkin Yhdysvalloissa, näkyy pitkästä aikaa myönteistä talouskasvua. Kuoppamäki toteaa, että myös euroalueella kuluttajien luottamus on noussut. Euron halventuminen piristää vientiä.

Kuoppamäen mielestä Suomessa ei ole näkyvissä paljon myönteisiä merkkejä. Teollisuus on saanut uusia tilauksia. Öljyn alhainen hinta auttaa vähän. Kotitalouksia auttaa myös ruuan alennusmyynti.

– Muualla syntyy kasvua. Mekin voimme päästä mukaan mutta hitaasti. (HäSa)