Kanta-Häme

Ota vastaan pakolainen ja pelasta talous

Pakolaiset aiheuttavat ensin kuluja, mutta ajan mittaan tulijat lisäävät talouskasvua, tuottavuutta, innovaatioita, kauppaa ja työpaikkojen määrää. Ajatushautomo Open Political Economy Networkin (Open) tutkimuksen mukaan pakolaiset voivat antaa Euroopan bruttokansantuotteelle 0,84 prosentin kasvun vuosina 2015–2020.

Nopeimmin kasvua tulee, kun pakolainen alkaa työskennellä niin sanotuissa 4D-töissä (dirty, difficult, dangerous & dull). Likaiset, huonosti palkatut työt ovat usein kantaväestön hyljeksimiä.

Tutkimuksen mukaan onkin väärinkäsitys, että parhaiten koulutetut maahanmuuttajat tuottavat eniten. Matalapalkka-aloilla eniten merkitsee se, että hakijalla on työhön tarvittavia ominaisuuksia.

Meneillään oleva pakolaiskriisi on pahin sitten toisen maailmansodan. Missään maailmankolkassa ei olla erityisen halukkaita ottamaan tulijoita vastaan.

Vuosi sitten EU julkaisi kaksivuotisen suunnitelmansa siirtää 160 000 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta eri jäsenmaihin. Vajaat kolme prosenttia eli nelisentuhatta ihmistä on nyt sijoitettu uudelleen. Australia lupasi asuttaa 12 000 Syyrian pakolaista – maa on ottanut heitä 2 000.

Open muistuttaa menneistä pakolaisaalloista, kuten liki miljoonan vietnamilaisen venepakolaisen tulosta länsimaihin 1970- ja 1980-luvun vaihteessa. Useimmat vietnamilaiset eivät osanneet sanaakaan englantia, eikä heillä ollut hyödyllisiä työtaitoja. Tulijoita pidettiin suurena taakkana.

Nykytilanne Amerikassa on toinen: Vietnamista tulleiden työllisyys ja keskimääräinen tulotaso on parempi kuin syntyperäisten amerikkalaisten. Monet ovat toimineet ratkaisevina linkkeinä Vietnamiin investoiville yrityksille.

Open-verkoston perustaja, lontoolainen Philippe Legrain on taustaltaan ranskalais-virolainen. Hän on toiminut poliittisena ja taloudellisena neuvonantajana muun muassa EU-komission presidentille 
José Manuel Barrosolle ja WTO:n johtajalle Mike Moorelle.

Legrainin Open-kumppani on Hosuk Lee-Makiyama, Brysselissä toimivan ajatuspajan European Centre for International Political Economy (ECIPE) johtaja. Hän on nuoruudessaan muuttanut Tokiosta Ruotsiin.

Tutkimusta rahoittaa Tent Foundation. Sen taustalla on suuria yrityksiä, kuten Airbnb, Ikea, LinkedIn, MasterCard, UPS ja Western Union.

Antavatko Openin taustat odottaa myönteisiä tutkimustuloksia? Voisiko ajatushautomo, joka ilmoittaa missiokseen ”esteiden kaatamisen maiden välillä ja niiden sisällä”, tulla mihinkään muuhun lopputulokseen?

Tutkimuksen päätelmissä on kuitenkin monta jos-sanaa. Eurooppa ei saa pakolaisista piristystä talouteensa, jos maat eivät nopeuta heidän työllistymistään. Tulijoita ei tulisi sijoittaa halvimman asumisen paikkaan vaan sinne, missä on työpaikkoja.

Ihanteellista olisikin, jos pakolaisten kotouttaminen tehtäisiin kuten Ruotsissa, mutta heille tarjolla olevat työ- ja yrittäjyysmahdollisuudet olisivat kuten Yhdysvalloissa.

Tutkimuksen tulokset ovat saaneet innostuneen vastaanoton henkilöiltä, jotka työskentelevät maahanmuuttaja-asioiden parissa. Esimerkiksi YK:n maahanmuuton erityislähettiläs Peter Sutherland
 kehuu selvitystä ”todella loistavaksi”. Sutherlandin mielestä keskustelu maahanmuutosta on vääristynyttä ja keskittyy liikaa turvallisuusasioihin.

Openin mukaan pakolaiset eivät laske palkkoja eivätkä lisää kantaväestön työttömyyttä. Työn ottava pakolainen itse asiassa luo uutta työtä kuluttamalla oman palkkansa.

Kriitikot ovat huomauttaneet, että moni maahanmuuttaja lähettää merkittävän osan tuloistaan sukulaisilleen lähtömaahansa. Näin tekevät varsinkin pakolaisina tulleet.

Maailmanpankin arvion mukaan maahanmuuttajat lähettivät vuonna 2014 entisiin kotimaihinsa kaikkiaan 407 miljardia euroa.

Lähde: Open: Refugees work. A humanitarian investment that yields economic dividends, Tent 2016.